Kuusamon korsuasunnot 1945 - 1947
|
Päivitetty 20.8.2021
|
Evakkoon määrättyjen kuusamolaisten palatessa Kuusamon kirkonkylään vuoden 1945 kevätpuolella, avautui heidän edessään lohduton näky. Evakosta palanneiden kuusamolaisten kodit ja muut rakennukset kirkonkylässä oli valtaosiltaan tuhottu, joten jälleenrakennustyöt piti aloittaa "puhtaalta pöydältä". Paluumuuttajien majoitukseen jouduttiin jälleenrakennuksen alkuvaiheessa käyttämään puna-armeijan omaan käyttöönsä rakentamia satoja maakorsuja, joita puna-armeijan sotilaat eivät jostain syystä tuhonneet vetäytyessään takaisin itärajan taakse. Maakorsut oli rakennettu osittain maan alle ja pääosin mäentörmiin. Monissa korsuissa oli vain multaseinät, ja joissakin seinät oli vuorattu lautarakenteilla. Puutavaraa puna-armeijan sotilaat haalivat harvoista polttamatta jääneistä ladoista, parakeista ja muista rakennuksista.
Puna-armeijan syys- lokakuussa 1944 rakentamia korsuja kunnostettiin asuinkäyttöön ja niissä asui vuosina 1945 - 1946 parhaimmillaan n. 100 perhettä ja yhteensä 600 - 800 henkilöä.
Puna-armeijan syys- lokakuussa 1944 rakentamia korsuja kunnostettiin asuinkäyttöön ja niissä asui vuosina 1945 - 1946 parhaimmillaan n. 100 perhettä ja yhteensä 600 - 800 henkilöä.
Kuusamon Rotaryklubi teetti vuosina 1995 - 1996 selvityksen Kuusamon asuinkorsuista. Selvitystyössä vetovastuussa olivat Kyösti Tammi ja Erkki Hyvärinen. He haastattelivat korsualueilla sodan jälkeen asuneita henkilöitä ja kirjasivat muistiin tietoa korsujen asukkaista.
Selvitystyön tulosten mukaan puna-armeijan rakentamia korsuja oli Kuusamon kirkonkylän alueella yhteensä n. 300 kpl, joissa asusti jälleenrakennuksen alkuvaiheessa n. 700 - 800 kuusamolaista. Asuinkorsuja sijaitsi mm. seuraavilla alueilla (suluissa lähtötietojen antajan nimi):
Selvitystyön tulosten mukaan puna-armeijan rakentamia korsuja oli Kuusamon kirkonkylän alueella yhteensä n. 300 kpl, joissa asusti jälleenrakennuksen alkuvaiheessa n. 700 - 800 kuusamolaista. Asuinkorsuja sijaitsi mm. seuraavilla alueilla (suluissa lähtötietojen antajan nimi):
- Nilonjokivarren korsualue (Juhani Kinnunen): Korsukartta 1
- Punaisentorin korsualue (Paavo Korpua): Korsukartta 2
- Ruunalammin korsualueet (Sulo Lesonen, Lauri Kaikkonen, Lauri Kemppainen): Korsukartta 3
- Nilonkankaan korsualue (Irja Tammi): Korsukartta 4
- Meskusvaarantien korsualue (Jorma Loukusa): Korsukartta 5
- Ruostesuontien korsualue (Aarne Säkkinen): Korsukartta 6
- Toranginahon korsualue (Eino Kallunki): Korsukartta 7
- Tiililän korsualue (n. 1 km. Toranginahon risteyksestä Kajaanin suuntaan)
- Ulla-Ahon korsut (n. 2 km. Toranginahon risteyksestä Kajaanin suuntaan)
Huom: Mikäli sinulla on Kuusamon korsuasumiseen liittyvää lisätietoa, niin pyydän ottamaan yhteyttä sivun alaosassa olevalla yhteydenottolomakkeella.
Esimerkki Kyösti Tammen ja Erkki Hyvärisen tekemän korsuselvityksen tuloksista.
Oheisesta piirustusluonnoksesta selviää mihin muotoon haastattelujen tulokset kirjattiin. Ko. esimerkki koskee Nilojoen pohjoistörmän alueelle rakennettuja korsuja. Tietoja korsuasunnoista luovutti Juhani Kinnunen.
Oheisesta piirustusluonnoksesta selviää mihin muotoon haastattelujen tulokset kirjattiin. Ko. esimerkki koskee Nilojoen pohjoistörmän alueelle rakennettuja korsuja. Tietoja korsuasunnoista luovutti Juhani Kinnunen.
Korsuselvityksessä kerättyjen tietojen jalostaminen julkaistavaan muotoon.
Kyösti Tammen ja Erkki Hyvärisen luvalla olen kuvannut reprokameralla kaikki korsuselvityksen tuloksena syntyneet käsin piirretyt luonnospiirustukset. Piirustuksiin kirjattujen tietojen pohjalta olen piirtänyt korsukartat puhtaaksi Adobe Illustrator ja Photoshop -sovelluksilla, ja julkaissut työn tulokset tällä verkkosivustolla.
Olen käyttänyt karttapohjina Kuusamon asemakaavaa vuodelta 1937, ja lisäksi maaston muotoja havainnollistavia Maanmittauslaitoksen rinnevarjostuskuvia.
Neuvostoliiton puna-armeija miehitti Kuusamon alueita syksyllä 1944. Miehityksen aikana puna-armeijan joukot rakensivat asemapaikoilleen maakorsuja, koska heillä ei ollut käytettävissä lämmitettäviä telttoja kuten suomalaisarmeijalla. Vetäytyessään marraskuussa 1944 itärajan taakse puna-armeijan joukot jättivät rakentamansa korsut tuhoamatta, joten evakosta palanneet kuusamolaiset saattoivat käyttää korsuja väliaikaisina asumuksinaan kunnes uudisrakennukset oli saatu valmiiksi.
Allaolevassa ennen-jälkeen karttanäkymässä näkyy puna-armeijan joukkojen ryhmitys Kuusamon kirkonkylän alueelle ja ympäristöön lokakuussa 1944. Toiseen karttanäkymään on piirretty puna-armeijalta jääneet korsualueet, joihin evakosta palanneet kuusamolaiset asettuivat asumaan vuonna 1945. Karttaan on merkitty vai suurehkot korsualueet.
Allaolevassa ennen-jälkeen karttanäkymässä näkyy puna-armeijan joukkojen ryhmitys Kuusamon kirkonkylän alueelle ja ympäristöön lokakuussa 1944. Toiseen karttanäkymään on piirretty puna-armeijalta jääneet korsualueet, joihin evakosta palanneet kuusamolaiset asettuivat asumaan vuonna 1945. Karttaan on merkitty vai suurehkot korsualueet.
Karttapohja: Maanmittauslaitos. Editointi: Tuomo Kallioniemi
Vedä liukusäädintä sivusuuntaan niin voit vertailla ennen ja jälkeen karttoja.
Vedä liukusäädintä sivusuuntaan niin voit vertailla ennen ja jälkeen karttoja.
Valokuvia korsuasunnoista: Punainen tori lahden takana ja muualla Kuusamossa.
Valokuvia korsuasunnoista: Nilojoen törmä.
Korsuasuntoja sijaitsi oheisen Koillissanomien v. 1995 julkaiseman kuvan selitetekstin mukaan myös sankarihautausmaan takana. Kuva: Museovirasto, kuvateksti: Meimi Mäntyniemi.
Tietolähteet:
- Tiedot korsuasunnoista: Kyösti Tammi, Erkki Hyvärinen
- Neuvostoliiton Karjalan rintaman 205. jalkaväkidivisioonan sotapäiväkirjat syys - lokakuu 1944.
- Valokuvia Kinnusen arkistosta.
- Museoviraston valokuvia: https://museovirasto.finna.fi/
© Copyright Tuomo Kallioniemi 2021 / Contact -yhteydenotto