Päivitetty 21.11.2019
Neuvostoliiton Karjalan rintaman 19. armeijan resurssien kehitys 10.3. - 30.9.1944
19. armeijan resurssitaulukko 31.1. - 30.9.1944.
Tietolähde [3]
19. armeijan resurssikuvaaja 10.3. - 30.9.1944
Tietolähde: [3]
Tietolähde: [3]
19. armeijan organisaatiomuutokset syyskuussa 1944.
Tietolähde [3]
Tietolähde [3]
19. armeijan joukkojen siirrot maaliskuusta syyskuuhun 1944.
Alakurtin - Kuolajärven alueilla rintamavastuussa olleen 19. armeijan miesvahvuus vaihteli suuresti vuoden 1944 aikana. Syyt resurssimäärien vaihteluun löytyvät Neuvostoliiton armeijan pääesikunnan STAVKAn direktiiveistä, sekä Karjalan rintaman käskyistä. STAVKAN käskyt vaihtelevat syyskuussa 1944 nopeaan tahtiin.
- Helmikuu 1944: Armeijan kenraali Kirill Meretskov siirrettiin helmikuussa 1944 Karjalan rintaman komentajaksi. Tämän jälkeen STAVKA hyväksyi Meretskovin suunnitelman hyökkäyksestä Pohjois-Suomeen murskaamaan Saksan Lapin armeijaa. Hyökkäyssuunnitelma on esitetty toisaalla tällä sivustolla (linkki myöhemmin).
- Maaliskuu 1944: 19. armeijan pohjoista rintamalohkoa vahvistettiin 127. armeijakunnalla (light mountain rifle corps) eli n. 14.000 sotilasta kattavalla yksiköllä.
- Kesäkuu 1944: Kirill Meretskov määrättiin Laatokan Karjalaan johtamaan Karjalan rintaman hyökkäysoperaatiota, jolla Laatokan Karjala "vapautetaan" Suomen armeijan joukoista. Kesäkuussa Laatokan Karjalassa taistelevaa 7. armeijaa vahvistettiin siirtämällä kesäkuussa 1944 19. armeijan 127. armeijakunta 7. armeijan alaisuuteen.
- 12.9.1944 STAVKAn direktiivi no. 220213 kielsi Karjalan rintaman hyökkäyksen syvemmälle Suomen puolelle. Tämä kielto keskeytti 19. armeijan meneillään olevan Saksan XXXVI armeijakunnan saartoliikkeen, jolloin Saksan joukot pääsivät vetäytymään länteen kohti Kuolajärveä. [1]
|
- Muutaman päivän harkittuaan STAVKAn kielsi 26.9.1944 direktiivillä no. 220226 19. armeijan hyökkäyksen syvemmälle Suomen puolelle. Joukkojen tuli pysähtyä linjalle Naruskajoki, Kelloselkä, Onkamojärvi. Suomalaisjoukkojen haluttiin hoitavan välirauhan sopimuksen mukaisesti saksalaisjoukkojen internoimisen. Toinen, ehkä painavampi peruste oli, että 19. armeijan joukkoja tuli säästää Petsamon rintaman taisteluita varten. Kolmas peruste oli, että STAVKA ei halunnut päästää syntymään tilannetta, jossa puna-armeijan joukot olisivat jääneet saksalaisjoukkojen ja suomalaisjoukkojen väliin, eli käytännössä suomalaisjoukot puna-armeijan joukkojen selustaan. XXXI. armeijakunta (83Dja 45D) ehti olla 19. armeijan reservissä Alakurtin alueella vain 23.9. - 28.9.1944, kunnes divisioonat rahdattiin rautateitse pohjoiseen Petsamon rintamalle vahvistamaan lokakuussa 1944 alkavaa 14. armeijan hyökkäysoperaatiota. [1]
Tietolähteet: Artikkelin asiasisältö on pääosin käännetty suomenkielelle Venäjän Puolustusministeriön arkiston (TsAMO - Tsentral'nyi arkhiv Ministerstva Oborony, Центральном архиве министерства обороны Российской Федерации (ЦАМО) dokumenteista. Tekstissä viitenumero on merkitty hakasulkuihin [n]:
- Karjalan rintaman resurssitaulukot 31.1.1944 - 30.9.1944 (TsAMO, Fund 214)
- Karjalan rintaman organisaatio (TsAMO, Fund 214)
© Copyright Tuomo Kallioniemi 2019 - 2020 / Contact -yhteydenotto