Kirkkojen kohtalo Lapin sodan aikana |
Päivitetty 29.4.2018
|
Kirkkojen tuhoaminen tai tuhoutuminen koskettaa meitä suomalaisia suuresti. Suomen armeija käytti tuhotun maan taktiikkaa talvisodassa mm. vetäytyessään Paanajärveltä länteen jolloin suomalaiset sotilaat tuhosivat polttamalla Paanajärven rakennuskannan eikä Paanajärven rukoushuonekaan säästynyt palolta. Rakennusten polttamisen tarkoituksena oli hidastaa Venäjän armeijan joukkojen etenemistä syvemmälle Suomen puolelle.
Saksan sotavoimien harjoittama poltetun maan taktiikka Pohjois-Suomen itärajan kunnissa oli aluksi suunnattu Neuvostoliiton puna-armeijaa vastaan. Saksan sodanjohto piti varmana, että puna-armeija armeija tunkeutuu Suomen puolelle taistelemaan saksalaisia vastaan. Myöhemmin, Tornion valtauksen jälkeen Lapin sodan muuttuessa todelliseksi sodaksi, käyttivät saksalaisjoukot poltetun maan taktiikkaa suomalaisia vastaan. Saksalaisten kostomenttaliteetti lisääntyi Tornion ja Kemin taisteluiden jälkeen.
Kirkkojen osalta näyttää tilastojen valossa siltä, että saksalaisjoukot pyrkivät säästämään kirkkoja tuhoutumiselta. Tosin, osa säästetyistä kirkoista oli ansoitettu minoittamalla. Saksan armeijan hallinnoimilla alueilla Pohjois-Suomessa säästyi 22 kirkkoa ja 6 kirkkoa tuhoutui. Oulun alueen kirkot eivät ole mukana luvuissa koska Oulu siirtyi Saksan sodanjohdolta Suomen hallintaan Lapin sodan syysmanööverien aikana.
Saksan sotavoimien harjoittama poltetun maan taktiikka Pohjois-Suomen itärajan kunnissa oli aluksi suunnattu Neuvostoliiton puna-armeijaa vastaan. Saksan sodanjohto piti varmana, että puna-armeija armeija tunkeutuu Suomen puolelle taistelemaan saksalaisia vastaan. Myöhemmin, Tornion valtauksen jälkeen Lapin sodan muuttuessa todelliseksi sodaksi, käyttivät saksalaisjoukot poltetun maan taktiikkaa suomalaisia vastaan. Saksalaisten kostomenttaliteetti lisääntyi Tornion ja Kemin taisteluiden jälkeen.
Kirkkojen osalta näyttää tilastojen valossa siltä, että saksalaisjoukot pyrkivät säästämään kirkkoja tuhoutumiselta. Tosin, osa säästetyistä kirkoista oli ansoitettu minoittamalla. Saksan armeijan hallinnoimilla alueilla Pohjois-Suomessa säästyi 22 kirkkoa ja 6 kirkkoa tuhoutui. Oulun alueen kirkot eivät ole mukana luvuissa koska Oulu siirtyi Saksan sodanjohdolta Suomen hallintaan Lapin sodan syysmanööverien aikana.
Lapin sodan aikana tuhottiin tai tuhoutui pohjois-Suomessa seuraavat kirkot:
Kuusamon kirkon tuhoutumisen osalta tarkka tuhoutumispäivämäärä ja tuhoutumiseen syyllinen osapuoli ei ole vielä tiedossa todisteiden puutteen vuoksi. Tutkimus näiltäosin jatkuu.
Turtolan kirkko tuhoutui,kun vetäytyvät saksalaisjoukot sytyttivät Turtolan kylän tuleen, jolloin kirkko syttyi lähellä palanesta viljamakasiinista [1, sivu 499]
Rovaniemen kirkko tuhoutui 16.10.1944. Tuhoutumisen syistä on kirjallisuudessa monenlaisia teorioita [1]:
Kemijärven kirkko tuhoutui, mutta kellotapuli säilyi ehjänä. Kirkon syttymisen syystä on ainakin kaksi eri versiota:
Enontekiön kirkko: Saksalaiset tuhosivat kirkon Enontekiön Hetassa.
Inarin kirkko (vihitty käyttöön v. 1895) tuhoutui nevostoliittolaisten pommituksessa 4.2.1940.
- Kuusamon kirkko
- Kemijärven kirkko (kellotapuli säästyi palolta)
- Rovaniemen kirkko
- Turtolan kirkko
- Pellon kirkko
- Enontekiön kirkko
Kuusamon kirkon tuhoutumisen osalta tarkka tuhoutumispäivämäärä ja tuhoutumiseen syyllinen osapuoli ei ole vielä tiedossa todisteiden puutteen vuoksi. Tutkimus näiltäosin jatkuu.
Turtolan kirkko tuhoutui,kun vetäytyvät saksalaisjoukot sytyttivät Turtolan kylän tuleen, jolloin kirkko syttyi lähellä palanesta viljamakasiinista [1, sivu 499]
Rovaniemen kirkko tuhoutui 16.10.1944. Tuhoutumisen syistä on kirjallisuudessa monenlaisia teorioita [1]:
- Toivo T. Kailan Lapin sota-kirjassa mainitaan metsäneuvos Jarl Sundqvistin nähneen kiikarilla, kuinka saksalaiset löivät pitkillä kepeillä rikki kirkon ikkunat ja heittivät sisään polttopulloja.
- Toivo T. Kaila on maininnut kirjassaan myös toisen version kirkon tuhoutumisesta: Rovaniemen valtaukseen osallistuneen JP 5:n komppanianpäällikön Olof Enblomin mukaan Rovaniemen kirkkoa eivät polttaneet saksalaiset, vaan se syttyi suomalaisjoukkojen kranaatinheittimen osumasta.
- Lapin Kansan toimittaja T. W. Paavonkallio kirjoitti kirjassaan Lapin tuho (1944), että saksalaisten kranaatit sytyttivät kirkon 16.10.1944 klo 16:00 ja myllersivät hautausmaata. Paavonkallio ei ollut itse nähnyt kirkon paloa. On huomattava, että kirkon alue oli tuolloin vielä saksalaisten hallussa.
Kemijärven kirkko tuhoutui, mutta kellotapuli säilyi ehjänä. Kirkon syttymisen syystä on ainakin kaksi eri versiota:
- Kirkko syttyi, kun saksalaisjoukot sytyttivät tuleen osan kylän rakennuksista [1, sivu 497].
- Suomalaisjoukot tulittivat kranaatinheittimillä kirkon läheisyydessä asemissa ollutta saksalaisten ilmatorjunta-asemaa.
Enontekiön kirkko: Saksalaiset tuhosivat kirkon Enontekiön Hetassa.
Inarin kirkko (vihitty käyttöön v. 1895) tuhoutui nevostoliittolaisten pommituksessa 4.2.1940.
Kuvia kirkoista jotka tuhoutuivat syksyllä 1944
Saksalaisten vetäytymisalueella sijainneissa pitäjissä säästyivät seuraavat kirkot tuholta:
- Hyrynsalmen kirkko
- Puolangan kirkko
- Taivalkosken kirkko
- Pudasjärven kirkko
- Ranuan kirkko
- Posion kirkko (oli tuohon aikaan rukoushuone)
- Simon kirkko
- Kemin kirkko
- Keminmaan kirkko
- Tornion kirkko
- Alatornion kirkko
- Karungin kirkko
- Ylitornion kirkko
- Tervolan kirkko
- Kittilän kirkko
- Muonion kirkko (vaurioitui)
- Kolarin kirkko
- Sodankylän kirkko
- Pelkosenniemen kirkko
- Utsjoen kirkko
- Inarin Pielpajärven erämaakirkko
- Ivalon rukoushuone
Kuvia tuholta säilyneistä kirkoista.
Hyrynsalmen vanha puukirkko säilyi yhtenä harvoista rakennuksista saksalaisten polttaessa lähes koko Hyrynsalmen kirkonkylän. Suomussalmella ja Sallassa ei ehditty rakentamaan syksyyn 1944 mennessä uusia kirkkoja talvisodassa tuhoutuneiden tilalle.
Tietolähteet:
- [1] Vallankumouksellisia, vakoilijoita ja aseveljiä / Mikko Uola
- Lapin sota, Toivo T. Kaila
- Jätetyt kodit, tuhotut sillat (s. 401) / Veikko Erkkilä ja Pekka Iivari.
- Pohjois-Suomen tuhot ja jälleenrakennus saksalaissodan 1944–1945 jälkeen. / Matti Ursin
- Lapin sodan evakoiden henkinen huolto ja kirkollinen jälleenrakennus Oulun hiippakunnassa 1944–1947. Pro gradu / Tuomo Niemelä 2015.
© Copyright Tuomo Kallioniemi 2018 - 2020 / Contact -yhteydenotto