Päivitetty 25.11.2021
Saksalaisten sotavankileiri Ivalossa
Saksan 20. vuoristoarmeijalla oli suuri määrä sotavanki- ja pakkotyöleirejä hallinnoimillaan alueilla. Saksan 20. vuoristoarmeija ja Organisation Todt käyttivät työvoimana kotimaistaan (esim. Puolasta) pakko-otettuja työvelvollisia, saksalaisia rangaistusvankeja ja Neuvostoliiton puna-armeijan sotavankeja.
Venäjän Puolustusministeriön sota-arkistosta löytyy mainintoja Ivalossa sijainneesta sotavankileiristä, joka oli tarkoitettu sotavangeiksi joutuneille puna-armeijan sotilaille. Ajaessaan takaa Petsamosta Ivalon suuntaan vetäytyviä saksalaisjoukkoja puna-armeijan joukot ylittivät lokakuun lopussa 1944 Suomen valtakunnan rajan, ja etenivät aina Ivalon tienhaaraan saakka. Ivalon alueelta he löysivät saksalaisten sotavankileirin, jonne saksalaiset olivat Ivalosta vetäytyessään jättäneet sairaita ja haavoittuneita puna-armeijan sotilaita.
Venäjän Puolustusministeriön sota-arkistosta löytyy mainintoja Ivalossa sijainneesta sotavankileiristä, joka oli tarkoitettu sotavangeiksi joutuneille puna-armeijan sotilaille. Ajaessaan takaa Petsamosta Ivalon suuntaan vetäytyviä saksalaisjoukkoja puna-armeijan joukot ylittivät lokakuun lopussa 1944 Suomen valtakunnan rajan, ja etenivät aina Ivalon tienhaaraan saakka. Ivalon alueelta he löysivät saksalaisten sotavankileirin, jonne saksalaiset olivat Ivalosta vetäytyessään jättäneet sairaita ja haavoittuneita puna-armeijan sotilaita.
Ote Neuvostoliiton Karjalan rintaman 14. armeijan sotapäiväkirjasta, sivu 27 (marraskuu 1944).
Osakäännös: 83. jalkaväkidivisioonan tiedustelupartio vieraili 6.11.1944 Ivalossa sijainneella sotavankileirillä, jossa oli yhteensä 121 entistä puna-armeijan sotilasta. Sotavankileiriltä evakuoitiin 50 sotilashenkilöä ja loput 71 henkilöä jäivät paikalle saamaan hoitoa ja heitä valmisteltiin evakuointia varten. Tietolähde [1]. |
Ivalossa toimineen saksalaisen sotavankileirin sijainti kartalla.
Puna-armeijan 31. armeijakunnan raportissa mainitaan, että sotavankileiri sijaitsi karttaruudussa 1622-4, joka on merkitty oheiseen karttaan. Yksi ruutu kartalla on kaksi kilometriä luonnossa. Alue on nykyisen Leiritien ja Ivalontien välissä. Vankileirin jäänteet ovat vuosikymmenien varrella jääneet pääosiltaan uudisrakentamisen alle.
Puna-armeijan 31. armeijakunnan raportissa mainitaan, että sotavankileiri sijaitsi karttaruudussa 1622-4, joka on merkitty oheiseen karttaan. Yksi ruutu kartalla on kaksi kilometriä luonnossa. Alue on nykyisen Leiritien ja Ivalontien välissä. Vankileirin jäänteet ovat vuosikymmenien varrella jääneet pääosiltaan uudisrakentamisen alle.
Saksalaisten sotavankileiri sijaitsi puna-armeijan sotapäiväkirjan mukaan karttaruudun 1622-4 osoittamassa paikassa Ivalon risteyksestä n. 1,5 - 2 km etelään, nykyisen Leiritien lähistöllä. Ks. oheinen ilmakuva Ivalon alueesta vuodelta 1960.
Suomen armeijan sotapäiväkirjamerkintöjä:
Op. os / III AKE:n sotapäiväkirjamerkintä 8.11.1944 klo 17:30.
Lagus.
Venäläisten pyynnöstä uusi yhteydenotto, koskien Ivalon tienristeyksestä Petsamoon päin olevan vankileirin evakuoimista. Yhteydenotossa JPr:stä Niementaus ja Halminen. Venäläisten vanhin maj, Juri Fedosejeff lupasi vetäytyä 2 – 3 pv:n kuluttua takaisin Vuopajan taakse saatuaan tien kuntoon Ivaloon ja evakuoituaan vankileirin. Lupasi meille lääkärin apua, jos tarvitsemme. / Norgren. [03]
Op. os / III AKE:n sotapäiväkirjamerkintä 8.11.1944 klo 22:00.
Venäläiset pyysivät yhteydenottoa Ivalossa. JPr:sta olivat paikalla maj. Niementaus ja luutn. Helminen. Asia koski 400m Petsamon tienhaarasta Petsamoon päin olevan vankileirin evakuoimista (tarkemmat tiedot puuttuvat). Venäläiset lupasivat vetäytyä Vuopajärven (1:100.000) taakse 2 – 3 vrk:n kuluttua, saatuaan tien Ivaloon kuntoon ja evakuoituaan vankileirin. Vanhimpana toiminut maj. Fedosejeff (n. 22-vuotias) lupasi joukoillemme tarvittaessa lääkäriapua. [03]
Lagus.
Venäläisten pyynnöstä uusi yhteydenotto, koskien Ivalon tienristeyksestä Petsamoon päin olevan vankileirin evakuoimista. Yhteydenotossa JPr:stä Niementaus ja Halminen. Venäläisten vanhin maj, Juri Fedosejeff lupasi vetäytyä 2 – 3 pv:n kuluttua takaisin Vuopajan taakse saatuaan tien kuntoon Ivaloon ja evakuoituaan vankileirin. Lupasi meille lääkärin apua, jos tarvitsemme. / Norgren. [03]
Op. os / III AKE:n sotapäiväkirjamerkintä 8.11.1944 klo 22:00.
Venäläiset pyysivät yhteydenottoa Ivalossa. JPr:sta olivat paikalla maj. Niementaus ja luutn. Helminen. Asia koski 400m Petsamon tienhaarasta Petsamoon päin olevan vankileirin evakuoimista (tarkemmat tiedot puuttuvat). Venäläiset lupasivat vetäytyä Vuopajärven (1:100.000) taakse 2 – 3 vrk:n kuluttua, saatuaan tien Ivaloon kuntoon ja evakuoituaan vankileirin. Vanhimpana toiminut maj. Fedosejeff (n. 22-vuotias) lupasi joukoillemme tarvittaessa lääkäriapua. [03]
Eversti Norgrénin raportti jääkäriprikaatin komentajalle kenraalimajuri Lagukselle 8.11.1944 klo 6:10
- vierailu vankileirillä.
- vierailu vankileirillä.
7.11.44 klo 15.00 menivät JPr:n huoltopäällikkö maj. Niementaus ja JPr.E:n läh.ups. luutn. Halminen Ivalon kylästä 400 m:n päässä itään olevalle saksalaisten perustamalle venäläiselle vankileirille, jonne heidät oli pyytänyt yhteyttä ottamaan venäläisen tiedusteluosaston komentaja maj. Fedosow. Yhteydenottoa hän pyysi selittääkseen syyn, miksi hän oli Ivalossa (vankileiri) eikä sovitun jokilinjan takana. Maj. F. tiedusteli ensin tilannetta Inarin tiellä, Hänelle selitettiin tilanne 7.11.44 aamulla, jolloin JP 3 oli lähettänyt partion Inariin ja oli pääosillaan Sinettajärven länsipuolella, Maj. F. totesi Inarin hyvät puolustusmahdollisuudet kartan perusteella ja esitti arvelun, että suomalaiset ehkä 7.11.44 kuluessa valloittavat Inarin, Tämän jälkeen maj. F. selitti olevansa valmis vastaamaan kysymyksiin, jolloin syntyneen keskustelun aikana ilmeni seuraavaa:
- Venäläiset vetäytyvät saatuaan 2 - 3 päivän kuluttua tien kuntoon voidakseen evakuoida vankileirin haavoittuneet. Terveet vangit saksalaiset olivat vieneet mukanaan, Maj. F. sai kuulla myös Vuotsossa olleen samanlaisen leirin, jonka potilaat oli evakuoitu Kemiin ja sieltä edelleen.
- Maj. F. tarjosi vankileirin lääk.henkilöstöä käyttöömme haavoittuneiden hoitamiseksi.
- Venäläisillä ei ole moottori- eikä syöksyveneitä. Jossain kaukana sen sijaan heillä on amfibioautoja, Eivät ole erikoisemmassa käytössä. Vesitse Inarinjärveä pitkin ei venäläisillä ole kuljetuksia.
- Tiet Ivalosta Petsamoon ja Ivalosta Inariin todettiin kunnoltaan samanlaisiksi. Petsamon tiellä ehjät rakennukset todettu aikamiinoitetuiksi.
- Maj. F. oli selvillä jääkäripataljoonien tämänhetkisestä marssijärjestyksestä sekä tiesi nimeltä mainita pataljoonien komentajat, Ei tiennyt JP 1:n puuttuvan. Yhteydenottotilaisuuden päättäjäisiksi maj. F. pyysi saada paperilapulle maj. Niementauksen ja luutn. Halmisen nimikirjoitukset arvoineen ja virka asemineen sekä antoi samat tiedot itsestään maj. Niementaukselle, Maj. F:n virka-asema: Erikoishiihtopataljoonan komentaja sekä Ivaloon lähetetyn tiedusteluosaston vanhin.
Tietolähde [04].
Valokuvia Ivalon sotavankileiriltä (SA-kuva.fi)
Saksan armeijan vankileirit Pohjois-Suomessa.
Arkeologi Oula Seitsosen mukaan tutkimuksissa on havaittu, että Suomen Lapin alueella ja Pohjois-Suomen alueella oli vajaa 200 saksalaisten vanki- ja työleiriä. Historioitsijat ovat arvioineet saksalaisilla olleen näillä pohjoisilla leireillä 30 000 vankia. Saksalaiset ottivat pohjoisrintamalla historioitsija Lars Westerlundin arvion mukaan noin 9000 neuvostoliittolaisvankia, minkä lisäksi he toivat maahamme eri puolilta valloitettua Eurooppaa noin 20 000 vankia ja pakkotyöläistä. Tämän taustalla oli jatkuva työvoiman tarve saksalaisten monenlaisissa pohjoista infrastruktuuria parantaneissa hankkeissa, kuten teiden, siltojen, rautateiden ja lentokenttien rakentamisessa ja ylläpidossa. Pohjois-Suomessa työskenteli neuvostovankien lisäksi muun muassa puolalaisia, hollantilaisia, norjalaisia, inkeriläisiä ja serbialaisia pakkotyöläisiä. Erityisesti sotavankien työolot olivat kovat, mikä muistetaan usein esimerkiksi paikallisissa tarinoissa. Vankikuolleisuuden saksalaisten leireillä on laskettu olleen noin 20 prosenttia ja eri puolilta pohjoista löytyykin kymmeniä sotavankien joukkohautoja. [Tietolähde: Oula Seitsonen]
Arkeologi Oula Seitsosen mukaan tutkimuksissa on havaittu, että Suomen Lapin alueella ja Pohjois-Suomen alueella oli vajaa 200 saksalaisten vanki- ja työleiriä. Historioitsijat ovat arvioineet saksalaisilla olleen näillä pohjoisilla leireillä 30 000 vankia. Saksalaiset ottivat pohjoisrintamalla historioitsija Lars Westerlundin arvion mukaan noin 9000 neuvostoliittolaisvankia, minkä lisäksi he toivat maahamme eri puolilta valloitettua Eurooppaa noin 20 000 vankia ja pakkotyöläistä. Tämän taustalla oli jatkuva työvoiman tarve saksalaisten monenlaisissa pohjoista infrastruktuuria parantaneissa hankkeissa, kuten teiden, siltojen, rautateiden ja lentokenttien rakentamisessa ja ylläpidossa. Pohjois-Suomessa työskenteli neuvostovankien lisäksi muun muassa puolalaisia, hollantilaisia, norjalaisia, inkeriläisiä ja serbialaisia pakkotyöläisiä. Erityisesti sotavankien työolot olivat kovat, mikä muistetaan usein esimerkiksi paikallisissa tarinoissa. Vankikuolleisuuden saksalaisten leireillä on laskettu olleen noin 20 prosenttia ja eri puolilta pohjoista löytyykin kymmeniä sotavankien joukkohautoja. [Tietolähde: Oula Seitsonen]
Karttakuva Pohjois-Suomessa ja Petsamon alueella sijainneista saksalaisista vankileireistä.
Ivalon keskustan lähellä Leiritien päässä sijainnut vankileiri on karttakuvassa merkitty numerolla 2. Sodan jälkeisinä vuosikymmeninä paikalta löytyi ivalolaisten kertoman mukaan paljon erilaista saksalaisten materiaalia, jota kerättiin aluksi jälleenrakennusmateriaaliksi ja myöhemmin sotamuistoiksi. Nykyisin leirin jäänteet ovat pääosin hävinneet näkyvistä uudisrakentamisen tieltä. [Tietolähde: Oula Seitsonen]
Ivalon keskustan lähellä Leiritien päässä sijainnut vankileiri on karttakuvassa merkitty numerolla 2. Sodan jälkeisinä vuosikymmeninä paikalta löytyi ivalolaisten kertoman mukaan paljon erilaista saksalaisten materiaalia, jota kerättiin aluksi jälleenrakennusmateriaaliksi ja myöhemmin sotamuistoiksi. Nykyisin leirin jäänteet ovat pääosin hävinneet näkyvistä uudisrakentamisen tieltä. [Tietolähde: Oula Seitsonen]
Lisätietoa karttakuvaan merkityistä vankileireistä löytyy Oula Seitsosen kirjasta "Archeologies of Hitler´s arctic war"
Sotavankien majoitus sotavankileirillä.
Suuren henkilömäärän majoittaminen varsinkin talvisaikaan pohjois-Suomessa oli vaativaa ja siihen tarkoitukseen Saksan 20. vuoristoarmeija ja Organisation Todt osti suuria määriä suomalaisten puutalotehtaiden valmistamia vaneritelttoja (Finnishe Sperrholzzelte) pakko-otetuille työvelvollisille, rangaistusvangeille ja sotavangeille. Yhteen vaneritelttaan voitiin majoittaa enintään 22 henkilöä.
Vaneritelttoja ja parakkeja valmisti ja myi Saksan armeijalle suomalaisten mekaanisen puunjalostuksen yritysten markkinointi- ja myyntijärjestö Puutalo Oy. Siirrettävien majoitustilojen tuotanto osoittautui pian kannattavaksi liiketoiminnaksi [07].
Suuren henkilömäärän majoittaminen varsinkin talvisaikaan pohjois-Suomessa oli vaativaa ja siihen tarkoitukseen Saksan 20. vuoristoarmeija ja Organisation Todt osti suuria määriä suomalaisten puutalotehtaiden valmistamia vaneritelttoja (Finnishe Sperrholzzelte) pakko-otetuille työvelvollisille, rangaistusvangeille ja sotavangeille. Yhteen vaneritelttaan voitiin majoittaa enintään 22 henkilöä.
Vaneritelttoja ja parakkeja valmisti ja myi Saksan armeijalle suomalaisten mekaanisen puunjalostuksen yritysten markkinointi- ja myyntijärjestö Puutalo Oy. Siirrettävien majoitustilojen tuotanto osoittautui pian kannattavaksi liiketoiminnaksi [07].
Vaneriteltan tiedot:
- Lattiapinta-ala: 21 m2 - Läpimitta: 5,3 m - Korkeus keskellä: 2,35 m - Korkeus seinän kohdalla: 1,4 m - Paino makuulavojen kanssa: 650 kg - Majoituskapasiteetti: 22 henkilöä - Pystytysaika: 2-3 henkilöä / 30-45 min Yhden henkilön tila makuulavitsalla oli 2050 (pituus) x 685 (leveys ulkolaidalla) x 180 mm (leveys jalkopäässä). Lisätietoa vaneriteltoista löytyy täältä.
|
Tietolähteet:
- [01] Venäjän puolustusministeriön arkisto TsAMO / БОЕВОЕ ДОНЕСЕ №34 19.00 17.11.44 COMBAT REPORT No. 34 19.00 17.11.44.
- [02] Venäjän puolustusministeriön arkisto TsAMO / Neuvostoliiton Karjalan rintaman 31. armeijakunnan viesti No. 34 / 7.11.1944.
- [03] Op. os / III AKE:n sotapäiväkirja No. 9426 27.10. - 8.11.1944
- [04] Ps.D:n sotapäiväkirja no. 9423 / 8.11. - 10.12.1944.
- [05] Valokuvat: SA-kuvat.fi, Kansallisarkisto.fi
Kirjallisuusviitteet:
© Copyright Tuomo Kallioniemi 2021-2022 / Contact -yhteydenotto