Päivitetty 1.11.2021
Paatsjoen Jäniskosken vesivoimalaitos
Paatsjoen Jäniskoskessa sijaitseva vesivoimalaitos rakennettiin vuosina 1938 - 1942 syöttämään noin 80 kilometrin päässä Petsamon alueella olevan Kolosjoen nikkelikaivoksen sulaton tarvitsemaa sähköenergiaa. Jäniskosken voimalaitos oli yksi Suomen suurimmista vesivoimalaitoksista. Jäniskosken putouskorkeus oli 21 m. Voimalaitoksen tuotantoteho oli 26 MW sähköä, ja se tuotettiin kahdella Kaplan vesiturbiinilla. Paatsjoen yläjuoksulla sijaitsi Niskakosken säännöstelypato, jolla säännösteltiin Inarinjärven pintaa ja sitä kautta Jäniskosken voimalaitokselle tulevaa vesivirtaa.
Valokuvia Jäniskosken voimalaitoksesta enen tuhoamista ja tuhoamisen jälkeen löytyy täältä.
Puna-armeijan laatima kaaviopiirustus Jäniskosken voimalaitosalueesta 31.10.1944.
Kaaviopiirustuksen tekstit suomen kielellä:
- Paatsjoessa sijaitsevan vesivoimalaitoksen rakenteiden kaaviopiirustus
- Entinen säännöstelyallas
- Pato
- Voimalaitoksen sähköasema
- Paatsjoen virtaussuunta
- Jäniskoski
- Sähkönsiirtolinja
- Henkilöstön entiset asuinrakennukset
- Symbolit
- Tuhottu tai poltettu
- Noin 3 km pitkä tie
- Tie Nikkeliin (Kolosjoelle)
- 14. armeijan pioneerijoukkojen esikuntapäällikön apulainen, pioneeri everstiluutnantti LEYTE.
Neuvostoliiton 14. armeijan raportti Jäniskosken voimalaitoksen kunnosta saksalaisjoukkojen suorittaman tuhoamisen jälkeen.
Avaa dokumentti klikkaamalla kuvaa.
Tiivistelmä suomen kielelle käännetystä raportista:
Karjalan Rintaman esikuntapäällikölle 5.11.1944 osoitetussa viestissä raportoidaan missä kunnossa Jäniskosken voimalaitos ja säännöstelypato olivat saksalaisten suorittaman tuhoamistyön jälkeen:
Karjalan Rintaman esikuntapäällikölle 5.11.1944 osoitetussa viestissä raportoidaan missä kunnossa Jäniskosken voimalaitos ja säännöstelypato olivat saksalaisten suorittaman tuhoamistyön jälkeen:
- Voimalaitos on tarkoitettu Nikkelissä (karttaruutu 0490) sijaitsevan nikkelin tuotantolaitoksen sähkövoiman syöttöön, ja se teho on noin 36-45.000 kilowattia ja putouskorkeus 15 – 18 m
- Sähköenergia siirretään 110 kV:n jännitelinjalla 95 km päässä sijaitsevalle nikkelin tuotantolaitokselle. Siirtolinjasta on säilynyt ehjänä noin 80%
- Padon teräsbetoniosa on tuhottu ja tukipilarit ovat sortuneet kahdessa kohdassa. Padosta on tuhottu n. 50%
- Apulaitteet ja henkilöstön asuintilat on tuhottu.
- Voimalaitoksen uudelleen käyttöönotto vaatii tuhottujen rakenteiden rakentamista uudelleen, ja patoaltaan koko laitteiston uusimista.
Vuonna 1944 Saksalaiset rakensivat ilmahyökäysten varalle voimalaitoksen koneasemarakennuksen ympärille järeän teräsbetonisen suojakuoren, jonka seinien ja katon vahvuus oli 3–3,5 metriä. Saksalaisten ennen vetäytymistään suorittaman hävitystyön jälkeen koneasemasta ja sen teräsbetonisuojasta oli jäljellä vain rauniokasa (ks. alakuvan oikea reuna).
Kirjoittajan kommentteja lokakuun 1944 tapahtumiin
Neuvostoliiton ja Suomen 19.9.1944 solmimassa välirauhansopimuksessa Petsamon alue ja sen mukana Kolosjoen nikkelikaivos siirtyivät Neuvostoliitolle. Jäniskosken voimalaitoksen ja Niskakosken säännöstelypadon jääminen välirauhan rajanvedossa Suomen puolelle johtui todennäköisesti siitä, että Jäniskosken-Niskakosken alue ei missään vaiheessa ollut osana Petsamon aluetta jonka Neuvostoliitto luovutti Suomelle Tarton rauhassa. Välirauhan sopimuksessa Petsamon alue palautettin Neuvostoliitolle, mutta itänaapurin neuvottelijat eivät huomanneet, tai eivät tienneet, että Kolosjoen kaivoksen sähkösulatto oli toiminut Jäniskosken voimalaitoksen syöttämällä sähköenergialla. Näinollen Jäniskosken-Niskakosken alue jäi rajanvedossa Suomen puolelle.
Jäniskosken voimalaitoksen merkitys Kolosjoen kaivoksen tuotannolle ymmärrettiin Neuvostoliiton johdossa sen jälkeen, kun puna-armeija oli vallannut Kolosjoen kaivoksen saksalaisjoukoilta, ja tutkinut tarkemmin tuhotun kaivosalueen tilannetta. Neuvostoliitto marssitti puna-armeijan joukot Suomen puolelle lokakuun lopussa 1944 ja otti haltuunsa Jäniskosken voimalaitoksen ja Niskakosken säännöstelypadon alueen. Neuvostoliitto miehitti Jäniskosken-Niskakosken alueita syksyyn 1945 saakka. Vuoden 1945 kevätkaudella taistelut Keski-Euroopassa Saksaa vastaa veivät kevätkaudella 1945 Neuvostoliiton johdon kaiken huomion, joten vasta vuoden 1945 elokuussa Neuvostoliitto esitti Suomelle ensi kertaa vaatimuksen Jäniskosken voimalaitosalueen vuokraamisesta. Suomen poliittinen johto (mm. pääministeri Paasikivi) ei halunnut Neuvostoliiton väkeä operoimaan Suomen valtion alueelle, joten lopulta päädyttiin ratkaisuun, jolla Jäniskosken-Niskakosken alue myytiin Neuvostoliitolle.
Jäniskosken-Niskakosken alueen myynti Neuvostoliitolle oli historiassa toinen tapaus, jossa itsenäinen valtio myi maa-alueitaan toiselle valtiolle. Ensimmäinen tapaus oli Alaskan myynti Neuvostoliitolta Yhdysvalloille.
Neuvostoliiton ja Suomen 19.9.1944 solmimassa välirauhansopimuksessa Petsamon alue ja sen mukana Kolosjoen nikkelikaivos siirtyivät Neuvostoliitolle. Jäniskosken voimalaitoksen ja Niskakosken säännöstelypadon jääminen välirauhan rajanvedossa Suomen puolelle johtui todennäköisesti siitä, että Jäniskosken-Niskakosken alue ei missään vaiheessa ollut osana Petsamon aluetta jonka Neuvostoliitto luovutti Suomelle Tarton rauhassa. Välirauhan sopimuksessa Petsamon alue palautettin Neuvostoliitolle, mutta itänaapurin neuvottelijat eivät huomanneet, tai eivät tienneet, että Kolosjoen kaivoksen sähkösulatto oli toiminut Jäniskosken voimalaitoksen syöttämällä sähköenergialla. Näinollen Jäniskosken-Niskakosken alue jäi rajanvedossa Suomen puolelle.
Jäniskosken voimalaitoksen merkitys Kolosjoen kaivoksen tuotannolle ymmärrettiin Neuvostoliiton johdossa sen jälkeen, kun puna-armeija oli vallannut Kolosjoen kaivoksen saksalaisjoukoilta, ja tutkinut tarkemmin tuhotun kaivosalueen tilannetta. Neuvostoliitto marssitti puna-armeijan joukot Suomen puolelle lokakuun lopussa 1944 ja otti haltuunsa Jäniskosken voimalaitoksen ja Niskakosken säännöstelypadon alueen. Neuvostoliitto miehitti Jäniskosken-Niskakosken alueita syksyyn 1945 saakka. Vuoden 1945 kevätkaudella taistelut Keski-Euroopassa Saksaa vastaa veivät kevätkaudella 1945 Neuvostoliiton johdon kaiken huomion, joten vasta vuoden 1945 elokuussa Neuvostoliitto esitti Suomelle ensi kertaa vaatimuksen Jäniskosken voimalaitosalueen vuokraamisesta. Suomen poliittinen johto (mm. pääministeri Paasikivi) ei halunnut Neuvostoliiton väkeä operoimaan Suomen valtion alueelle, joten lopulta päädyttiin ratkaisuun, jolla Jäniskosken-Niskakosken alue myytiin Neuvostoliitolle.
Jäniskosken-Niskakosken alueen myynti Neuvostoliitolle oli historiassa toinen tapaus, jossa itsenäinen valtio myi maa-alueitaan toiselle valtiolle. Ensimmäinen tapaus oli Alaskan myynti Neuvostoliitolta Yhdysvalloille.
Jäniskosken-Niskakosken alueen myynti Neuvostoliitolle
Inarin kuntaan kuulunut Jäniskosken-Niskakosken 176 neliökilometrin alue myytiin Neuvostoliitolle 18.4.1947. Ko. alueen hankinnalla Neuvostoliitto varmisti Kolosjoen nikkelikaivoksen sähköenergian saannin. Suomi suostui luopumaan alueesta lähinnä Neuvostoliiton painostuksen edessä, ja alueluovutus liitettiin osaksi saksalaisten tilisaatavien maksusopimusta ja arvioitiin 700 miljoonan markan arvoiseksi.
Inarin kuntaan kuulunut Jäniskosken-Niskakosken 176 neliökilometrin alue myytiin Neuvostoliitolle 18.4.1947. Ko. alueen hankinnalla Neuvostoliitto varmisti Kolosjoen nikkelikaivoksen sähköenergian saannin. Suomi suostui luopumaan alueesta lähinnä Neuvostoliiton painostuksen edessä, ja alueluovutus liitettiin osaksi saksalaisten tilisaatavien maksusopimusta ja arvioitiin 700 miljoonan markan arvoiseksi.
Pariisin rauhansopimus v. 1947
Sopimus Jäniskosken-Niskakosken alueen liittämisestä Neuvostoliiton alueeseen vahvistettiin pari viikkoa ennen Pariisin rauhansopimuksen allekirjoitusta v. 1947.
FINLEX: Sopimus Suomen Tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton kesken Suomen Tasavaltaan kuuluvan Jäniskosken vesivoimalaitoksen ja Niskakosken säännöstelypadon alueen liittämisestä Neuvostoliiton alueeseen. www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1947/19470009/19470009_2 |
Jäniskosken voimalaitoksen kunnostus
Neuvostoliitto tilasi Imatran Voimalta laitoksen kunnostustyöt, ja vuonna 1951 valmistui uusittu laitos, venäjänkieliseltä nimeltään ГЭС-5 (GES–5). Laitoksen teho oli valmistuessaan 30,5 MW ja keskimääräinen vuosituotanto 208 GWh/a [Wikipedia].
Neuvostoliitto tilasi Imatran Voimalta laitoksen kunnostustyöt, ja vuonna 1951 valmistui uusittu laitos, venäjänkieliseltä nimeltään ГЭС-5 (GES–5). Laitoksen teho oli valmistuessaan 30,5 MW ja keskimääräinen vuosituotanto 208 GWh/a [Wikipedia].
Tietolähteet:
- [01] 31. AK:n kartta v. 1944 Petsamon Kolosjoen - Ivalon alueilta 18.10 - 5.11.1944 / Venäjän puolustusministeriön arkisto TsAMO Fund: 893, Inventory: 0000001, File: 0149а
- [02] Jäämeren rannikon sotatoimet toisen maailmansodan aikana / Tiede ja Ase, 16(16) s. 82-125 / Jaakko Valtanen 1958, journal.fi/ta/article/view/47389
- Valokuvia: Wikimedia Commons (lisenssi: CC BY 4.0)
© Copyright Tuomo Kallioniemi 2021 / Contact -yhteydenotto