Päiv. 15.12.2019
Kuusamon tuhopolton tutkinta 29.9.1944
Siviiliväestön evakuoinnin jälkeen Kuusamoon nimetty suomalaisvaltuuskunta seurasi Kuusamon tapahtumia 17 - 22.9.1944, kunnes Saksan armeija pidätti valtuuskunnan jäsenet, ja kuljetti heidät kahden sotapoliisin vartioimana kuorma-autolla Rovaniemelle. Suomalaisvaltuuskunnan vapauduttua, ja saavuttua Rovaniemeltä Ouluun, kuulusteli Pohjois-Suomen Evakuointikeskuksen Rikospoliisiosaston rikosasiainupseeri, luutnantti M. O. Kantanen suomalaisvaltuuskunnan jäseniä Kuusamon tapahtumien johdosta. Kuulustelujen pääasiallinen sisältö oli Kuusamon alueella suoritetut tuhopoltot.
Oheisessa liitekuvassa on 29.9.1944 päivätyn tutkintapöytäkirjan etusivu. Pöytäkirja on yhteensä 26-sivuinen dokumentti, jonka ovat kuulustelija ja kaikki kuulustellut allekirjoituksillaan vahvistaneet.
Allaolevalla linkillä pääset lukemaan Kuusamon tuhopolton tutkimuspöytäkirjaa. On huomattava,että ko. rikosasian käsittelyssä ei Saksan armeijan edustajaa ollut mukana.
|
Yhteenveto kuulustelupöytäkirjan sisällöstä.
Tiivistelmä ja tapahtumaloki perustuen Kuusamon tuhopoltosta laadittuun tutkimuspöytäkirjaan.
Pohjois-Suomen Evakuointikeskus
Alaosasto ROI
Rikospoliisiosasto
No. 384 / Rikos / 44
Kuulustelija: Rikosasiainupseeri, luutnantti M. O. Kantanen
T u t k i n t a p ö y t ä k i r j a
Perjantaina 29.9.1944
Kuusamossa asemapaikkaansa pitäneet vartioryhmä, liikennetoimisto sekä Ilmansuojelukomppanian miehet majuri Miikkulaisen johdolla poistuivat Kuusamosta 17.9.1944 noin klo 18:00 mennessä, jolloin Kuusamoon jäi vain nimismies Isola, luutnantti Alanne ja neljä kunnan edustajaa. Saksalaisten asettama määräaika suomalaisten poistumiselle oli 17.9.1944 klo 20:00.
Lääninhallitus määräyksellä Kuusamoon nimetyn suomalaisvaltuuskunnan tuli määräyksen mukaan pysyä Kuusamossa “kaikissa olosuhteissa”, myös mahdollisen venäläismiehityksen aikana. Suomalaisvaltuuskunnan tehtävänä oli valvoa Suomen ja Kuusamon kunnan etuja, sekä suojella suomalaisten omaisuutta.
Suomalaisvaltuuskuntaan nimettiin seuraavat edustajat:
- Kempeleen piirin nimismies Väinö Isola
- Nimismiespiirin sotilasasiantuntijaksi määrätty luutnantti Seppo Alanne.
- Kansanopiston johtaja Reino Pajari
- Työnjohtaja Eemil Räisänen
- Talonmies / maanviljelijä Aaro Määttä
- Palstatilallinen Kustu Lohilahti
Suomalaisvaltuuskunnan jäsenillä oli saksalaisen komendantin antamat oleskeluluvat Kuusamossa oleskelua varten. Oleskeluluvat leimautettiin päivittäin komendantin virastossa.
Tapahtumaloki
Yhteenveto tapahtumista Kuusamossa kalenteripäivittäin:
17.9.1944
- Entinen Kuusamon nimismies Keskiaho oli vielä Kuusamon Ilmansuojelupiirissä ja ilmoitti että hän “ei jää Kuusamoon millään”. Lääninhallitus nimesi virkaatekeväksi nimismieheksi Kuusamoon Kempeleen nimismiehen Väinö Isolan.
- Nimismiespiirin sotilasasiantuntijaksi Kuusamoon oli määrätty luutnantti Seppo Alanne.
- Koska Kuusamossa ei ollut enää siviilejä, antoi majuri Miikkulainen määräyksen neljälle is-miehelle jäädä paikkakunnalle edustamaan Kuusamon kuntaan (henkilöt pukeutuivat siviilivaatteisiin)
- Kansanopiston johtaja Reino Pajari
- Työnjohtaja Eemil Räisänen
- Talonmies / maanviljelijä Aaro Määttä
- Palstatilallinen Kustu Lohilahti - Majuri Miikkulainen esikuntineen lähti Kuusamosta klo 19 aikaan, jolloin Kuusamon kirkonkylä oli tyhjä suomalaisista sotilas- ja siviilihenkilöistä em. valtuuskuntaa lukuun ottamatta.
- Isola ja Alanne havaitsivat kylällä kävellessään, että heti sen jälkeen, kun Suomen armeijan yksiköt olivat poistuneet paikkakunnalta, aloittivat saksalaiset sotilaat ryöstämisen talosta taloon anastaen siviiliväestön jälkeensä jättämää omaisuutta. Isola ja Alanne kävivät komendantti Fensken luona jättämässä asiasta vastalauseen. Fenske ilmoitti, että ryöstely on kielletty ja että kiellosta on ilmoitettu joukoille.
- Lohilahti ja Räisänen kävivät Meskusvaaran kylässä etsimässä sinne jääneitä lampaita, mutta eivät löytäneet. Reeti (Fredrik) Meskuksen talossa vaikutti siltä, että siellä saattoi olla paikkakuntalaisia, mm. uuni oli lämmin.
- Lisäksi tutkintapöytäkirjassa todettiin, että jälkeenpäin on kaipailtu noin kymmenkuntaa Meskusvaaralla asuvaa (nuorta) miestä, ja oletettiin heidän piileskelevän kylänsä lähistöllä.
- Komendantti Fenske kävi suomalaisvaltuuskunnan luona, ja jätti kuudelle suomalaiselle oleskelulupalomakkeet täytettäväksi. Todistus piti käyttää päivittäin leimauttamassa komendantilla.
- Saksalaisten ryöstely jatkui, joten Isola ja Alanne kävivät jälleen Fensken luona ilmoittamassa ryöstöistä. Fenske ilmoitti, että ryöstökieltoa ei ole purettu, ja lupasi tehdä voitavansa ryöstöjen estämiseksi.
- Ensimmäiset tulipalot syttyivät lahden takana: saksalaiset polttivat parakkejaan, suomalaisten heinälatoja ja suovia.
- 19.9.1944 illalla näkyi kirkonkylän ulkopuolella tulipalojen kajastusta useammalta eri suunnalta.
- Saksalaiset ryöstivät taloista omaisuutta, ja mitä eivät ottaneet mukaansa, niin särkivät.
- Saksalaiset pioneerit laittoivat kirkonkylän talojen eteisiin sytykkeitä, heiniä, olkia, paperia ja lastuja. Kirkonkylässä eivät saksalaiset kuitenkaan vielä 20.9.1944 olleet kirkonkylässä polttaneet muita rakennuksia kuin heinälatoja ja heinäsuovia.
- Oulun puhelinlinjan pylväitä tuhottiin, joten yhteys Ouluun oli poikki.
- Isola ja Alanne kävivät komendantti Fensken luona ilmoittamassa ryöstöjen jatkuvan ja kysymässä oliko tarkoitus polttaa koko kirkonkylä, kun sytykkeet oli asetettu taloihin. Fenske ilmoitti, että ryöstöt on kielletty, mutta hän ei voi niitä estää, ja että talojen tuhopoltto on kielletty
- Saksalainen kenttäpoliisi syytti Pajarin mukaan palojen sytyttämisestä kylässä olevia suomalaisia.
- Varsinainen asuntojen polttaminen alkoi Saksan ylemmän sotilasjohdon kiellosta huolimatta. Useita kymmeniä rakennuksia kirkonkylän keskusta-alueella Takamaantien alueella sytytettiin tuleen ja paloi.
- Paikalliskomendantti Fensken mukaan saksalaiset sotapoliisit yrittivät jäljittää ja saada kiinni talojen sytyttäjiä.
- Suojeluskuntatalo sytytettiin palamaan. Ltn. Alanen kuuli Fenskeltä, että sk-talon sytyttäjä, saksalainen majuri oli tuhopolttajana pidätetty.
- Isola ja Alanne yrittivät sammuttaa kylällä riehuvia paloja.
- Saksalaiset sotilasviranomaiset yrittivät sammuttaa tulipaloja, jossa työssä oli ollut SS-miehiä kahden ryhmän verran saksalaisen Sturmbannführerin (SS-majurin) johdolla, muttei se ollut johtanut tuloksiin.
- Valtatien ja ns. Lemmenpolun risteyksessä roihahti talo palamaan. Paikalta kuului hurraa-huutoja. Isola ja Alanne havaitsivat paikalle mennessään siellä olevan SS-miehiä kuljettavan katetun kuorma-auton.
- Kansanopiston johtajan, Reino Pajarin kertoman mukaan Kansanopistolla saksalaiset polttivat klo 7:00 Kansanopiston pihalla olleen parakkirakennuksensa ja rikkoivat samalla polttivt myös Kansanopiston pöytiä ja tuoleja.
- Aamulla 7:00 apteekilla sytytetty palo oli levinnyt Ouluntien suunnassa kohti neljäntien risteystä.
- Saksalaiset rikkoivat Esson bensiiniasemalla bensiinitynnyreitä ja pumppasivat maahan bensiiniä. Lisäksi sotilaat laittoivat räjähteitä maanalaiseen bensiinisäiliöön.
- Klo 9:15 SS-Nord-divisioonan komentaja, Gruppenführer ilmoitti Suomalaisvaltuuskunnan jäsenelle, luutnantti Alanteelle, että "he polttavat vain heinälatoja, kun sensijaan asuinrakennusten polttamisesta on annettu jyrkkä kielto".
- Ltn. Alanteelle ilmoitettiin komendantin toimistossa, että kaikkien suomalaisten oli poistuttava kylästä klo 18:00 mennessä. Alanne ilmoitti, että hänellä on käsky poistua Kuusamosta saksalaisten jälkijoukkojen mukana, mutta toiset suomalaiset jäävät, koska heidän tehtävänään on Suomen hallituksen määräyksestä jäädä valvomaan valtion ja kunnan etua, sekä suomalaista omaisuutta, kun venäläiset tulevat kylän. Gruppenführer Brenner ilmoitti, että kaikkien suomalaisten oli poistuttava Kuusamosta.
- Kuusamojärven takana riehui useita tulipaloja, jolloin noin 15 taloa tuhoutui.
- Kesken pakkaushommien 5 kenttäsantarmia tuli pidättämään suomalaisvaltuuskunnan jäsenet. Komendantti ilmoitti pidätyksen syyksi, että suomalaiset olivat tuhopolttajia, ja taloja poltettaessa oli tuli katkaissut puhelinyhteydet Kuusamosta Vanttajaan, siis taisteleviin saksalaisiin joukkoihin, minkä lisäksi myös maantieliikenne oli katkennut palojen vuoksi. Suomalaisvaltuuskunta pidätettiin klo. 13:00-14:00.
- Saksalaisten sotapoliisien lähtiessä viemään valtuuskunnan jäseniä pois Kuusamon kirkonkylästä 22.9.1944 klo 16:15, oli kirkonkylän tiheimmin rakennettu osa palanut tulimerenä [Pajari].
- Suomalaisvaltuuskunnan kirjanpidon mukaan oli valtuuskunnan Kuusamosta poistumiseen hetkellä vielä polttamatta noin puolet taajama-alueen rakennuskannasta. Polttamatta oli mm. Kansanopisto, sairaala ja kirkko.
Liite 2: Luettelo 21. ja 22.9.1944 poltetuista Kuusamon kirkonkylän rakennuksista. Luettelo perustuu työnjohtaja Juho Räisäsen kirkonkylällä kulkiessaan pitämään kirjanpitoon. Nimismies Isolan vahvistama luettelo on lähes yhtäpitävä Räisäsen luettelon kanssa.
Tuplaklikkaamalla luetteloa saat ladattua paremman version ruudulle. Luettelosta selviää, että talojen polttaminen alkoi 21.9.1944 Takamaantien (nykyinen Kirkkotie) alueella sijainneista rakennuksista. Alueella sijaitsivat mm. lastenkoti ja kansakoulun rakennukset.
22.9.1944 rakennuksia paloi Ouluntien ja Kitkantien varrella. Alueella sijaitsivat mm. apteekki, Osuusliike Otso ja Kuusamon Osuuskauppa. Poltettujen rakennusten luettelosta voi päätellä, että suomalaisvaltuuskunnan poistuessa vartioituna Kuusamon kirkonkylästä olivat mm. kirkko. kellotapuli, pappila, sairaala ja Kansanopisto vielä pystyssä (näitä rakennuksia ei ole tuhottujen rakennusten listassa). |
Tietolähde:
Kansallisarkiston aineisto: Yhteysosasto ROI, rikososasto, sotapoliisitoimisto, tutkintapöytäkirjat v. 1944 (T-8570/3)
Kansallisarkiston aineisto: Yhteysosasto ROI, rikososasto, sotapoliisitoimisto, tutkintapöytäkirjat v. 1944 (T-8570/3)
Sivuston ylläpitäjän kommentit tutkintapöytäkirjan sisältöön:
- Tutkintapöytäkirja vahvistaa, että Saksan 20. Vuoristoarmeijakunnan johto oli kieltänyt siviilirakennusten polttamisen Kuusamon kirkonkylässä. Kitkantien ja Ouluntien varrella olevien talojen polttaminen aiheutti haittaa ja viivettä Saksan XVIII armeijakunnan vetäytymiselle Kuusamon ja Posion kautta kohti pohjoista.
- Kielloista huolimatta Kuusamon kirkonkylän siviilirakennuksia poltettiin. Tutkintapöytäkirjan mukaan suomalaisvaltuuskunnan jäsenet olivat nähneet saksalaisia sotilaita sytytystouhuissa. Kuusamon saksalainen komendantti syytti tuhopoltoista sauomalaisia siviilejä.
- Muista lähteistä saatujen todisteiden mukaan kirkko oli vielä polttamatta venäläisjoukkojen saapuessa Kuusamoon.
- 12. SS-Vuoristojääkärirykmentti Nordin 3. pataljoona pysytteli Kuusamossa 11. – 25.9.1944. 27.9.1944. Saksan armeijan jälkijoukoksi jätetty kivääriryhmä vetäytyi Kuusamosta Posion suuntaan havaitessaan venäläisjoukkojen saapuvan Kuusamon kirkonkylään 27.9.1944. [Lainaus kirjasta Zoepf, Wolf T., Seven Days in January]
- Lisävalaistusta syyskuun 1944 lopun tapahtumiin Kuusamossa tullaan saamaan Kuusamon alueita miehittäneen Neuvostoliiton puna-armeijan venäjänkielisistä sotapäiväkirjoista, joiden tutkiminen on työn alla.
© Copyright Tuomo Kallioniemi 2018-2020 / Contact -yhteydenotto