Taustatietoa Kuusamon korsuasumiselle
|
Päivitetty 20.8.2021
|
Neuvostoliiton Karjalan rintaman 26. armeijan 205. jalkaväkidivisioona marssi 27.9.1944 Kuusamon kirkonkylään Saksan 20. vuoristoarmeijan jälkijoukkojen poistuttua Rovaniemen suuntaan. Saksalaisten jäljiltä suurin osa kirkonkylän rakennuskannasta oli tuhoutunut. Puna-armeijan sotapäiväkirjojen mukaan kirkonkylässä oli polttamatta 4 - 5 rakennusta.
Puna-armeijan joukot asettuivat puolustusasemiin kirkonkylän taajaman laitamille oheisen kartan mukaisille paikoille. Pääpuolustussuunnat olivat Nilonkankaalta pohjoisen suuntaan ja Toranginahosta lännen suuntaan. Puna-armeijan tykistöpatterien sijoitusalueet on merkitty karttaan mustilla viivoitetuilla alueilla. |
Neuvostoliitto miehitti Kuusamon alueita välirauhansopimuksen vastaisesti 21.9. - 17.11.1944.
Kuusamon miehitykseen osallistuneet Neuvostoliiton puna-armeijan yksiköt:
205. Jalkaväkidivisioona 205 сд • 721 Jalkaväkirykmentti 721 сп • 731 Jalkaväkirykmentti 731 сп • 577 Jalkaväkirykmentti 577 сп • 205 Erillinen hiihtopataljoona олб-205 • 1., 2. ja 3/672 Tykistörykmentti 1/672 ап • Lääkintäpataljoona МСБ • Divisioonan lääkintäyksikkö ДОП Vahvistukset 30.9.1944 alkaen • 91. Erillinen panssarirykmentti 91 ОТП • 1/52 Raketinheitinpataljoona 1/52 гМП • 2/52 Raketinheitinpataljoona 2/52 гМП • 3/52 Raketinheitinpataljoona 3/52 гМП Puna-armeijan kokonaisvahvuus Kuusamossa lokakuussa 1944: 6800 miestä. 205. jalkaväkidivisioonan käytössä oli 846 hevosta. Vertical Divider
|
Puna-armeijan karttamerkkien selitykset.
|
Puna-armeijan joukkojen majoittuminen Kuusamossa syksyllä 1944
Puna-armeijalla ei ollut laajasti käytössä talvimajoitukseen soveltuvia kamiinalla lämmitettäviä telttoja kuten Suomen armeijalla oli käytössä. Saksalaisten internointi Pohjois-Suomesta oli Suomen vastuulla, mutta Neuvostoliiton poliittinen johto epäili kykeneekö Suomi suoriutumaan tehtävästä. Tätä varten Neuvostoliiton Karjalan rintaman komentaja, armeijan kenraali Kirill Meretskov marssitti syyskuussa 1944 puna-armeijan joukkoja välirauhan sopimuksen vastaisesti itäisen Suomen rajapitäjiin luomaan uhkaa, että Neuvostoliitto voi tarvittaessa hyökätä pohjois-Suomeen "auttamaan" Suomen armeijaa saksalaisjoukkojen internoinnissa.
Vielä lokakuussa 1944 Karjalan rintaman suunnitelmissa näyttää olleen miehitysjoukkojen pitäminen Kuusamon alueella talven 44-45 yli. 205. jalkaväkidivisioonan 7.10.1944 päivätyssä sotapäiväkirjassa on merkintä maakorsujen rakentamisesta, joten korsujen rakennustyöt joukkoyksiköiden asemapaikoissa olivat silloin meneillään. Korsut oli tarkoitettu puna-armeijan sotilaiden majoitukseen, mutta ne oli rakennettu osittain maan alle ja yleensä mäen törmiin, jolloin ne antoivat suojaa sirpaleilta oletetun vihollisen hyökätessä puolustuslinjoja vastaan.
Puna-armeijalla ei ollut laajasti käytössä talvimajoitukseen soveltuvia kamiinalla lämmitettäviä telttoja kuten Suomen armeijalla oli käytössä. Saksalaisten internointi Pohjois-Suomesta oli Suomen vastuulla, mutta Neuvostoliiton poliittinen johto epäili kykeneekö Suomi suoriutumaan tehtävästä. Tätä varten Neuvostoliiton Karjalan rintaman komentaja, armeijan kenraali Kirill Meretskov marssitti syyskuussa 1944 puna-armeijan joukkoja välirauhan sopimuksen vastaisesti itäisen Suomen rajapitäjiin luomaan uhkaa, että Neuvostoliitto voi tarvittaessa hyökätä pohjois-Suomeen "auttamaan" Suomen armeijaa saksalaisjoukkojen internoinnissa.
Vielä lokakuussa 1944 Karjalan rintaman suunnitelmissa näyttää olleen miehitysjoukkojen pitäminen Kuusamon alueella talven 44-45 yli. 205. jalkaväkidivisioonan 7.10.1944 päivätyssä sotapäiväkirjassa on merkintä maakorsujen rakentamisesta, joten korsujen rakennustyöt joukkoyksiköiden asemapaikoissa olivat silloin meneillään. Korsut oli tarkoitettu puna-armeijan sotilaiden majoitukseen, mutta ne oli rakennettu osittain maan alle ja yleensä mäen törmiin, jolloin ne antoivat suojaa sirpaleilta oletetun vihollisen hyökätessä puolustuslinjoja vastaan.
Puna-armeijan rakentamat hirsitalot?
III AK:n Operatiivisen osaaton sotapäiväkirjassa on 27.11.1944 seuraavanlainen Rajajääkäriprikaatin ilmoitus puna-armeijan Kuusamoon rakentamista hirsitaloista: "Toranginahossa 220 venäläisten rakentamaa taloa (5 x 5 m), Nilonkankaalla (2 km. Kuusamosta pohj.) 160 taloa (5 x 5 m). Tiedot venäläisistä: Kuusamon suunnalla venäläiset rajan toisella puolella".
Sotapäiväkirjan mukaan puna-armeijan joukkojen vetäydyttyä itärajan taakse jäi Kuusamon kirkonkylään yhteensä 380 taloa. Kyösti Tammen ja Erkki Hyvärisen tekemän selvitystyön mukaan asukkaiden palatessa evakkoreissulta Kuusamossa ei ollut mitään merkkejä puna-armeijan rakentamista taloista. Näyttää siltä, että III AK:n sotapäiväkirjassa tarkoitetaan puna-armeijan rakentamia hirsillä ja laudoilla tuettuja korsuja, joita oli yhteensä noin 300 kpl.
III AK:n Operatiivisen osaaton sotapäiväkirjassa on 27.11.1944 seuraavanlainen Rajajääkäriprikaatin ilmoitus puna-armeijan Kuusamoon rakentamista hirsitaloista: "Toranginahossa 220 venäläisten rakentamaa taloa (5 x 5 m), Nilonkankaalla (2 km. Kuusamosta pohj.) 160 taloa (5 x 5 m). Tiedot venäläisistä: Kuusamon suunnalla venäläiset rajan toisella puolella".
Sotapäiväkirjan mukaan puna-armeijan joukkojen vetäydyttyä itärajan taakse jäi Kuusamon kirkonkylään yhteensä 380 taloa. Kyösti Tammen ja Erkki Hyvärisen tekemän selvitystyön mukaan asukkaiden palatessa evakkoreissulta Kuusamossa ei ollut mitään merkkejä puna-armeijan rakentamista taloista. Näyttää siltä, että III AK:n sotapäiväkirjassa tarkoitetaan puna-armeijan rakentamia hirsillä ja laudoilla tuettuja korsuja, joita oli yhteensä noin 300 kpl.
Tietolähteet:
- Neuvostoliiton Karjalan rintaman 205. jalkaväkidivisioonan sotapäiväkirjat ja tilannekartat syys - lokakuulta 1944.
- Karttapohja: Maanmittauslaitos, Suomen taloudellinen kartta
© Copyright Tuomo Kallioniemi 2021 / Contact -yhteydenotto