Päivitetty 11.12.2018
Kuusamon SS-hautausmaa - heldenfriedhof Kuusamo
Saksalaisten SS-sotilaiden hautausmaa Kuusamossa (SS-Heldenfriedhof Kuusamo).
Kuusamon kirkon alueelle haudattiin sodan aikana itärintamalla kaatuneita SS-sotilaita. Saksalaisten vanhemmasta, kirkon vieressä sijainneesta hauta-alueesta ei toistaiseksi ole mitään tietoa, mutta uudemmasta, kansakoulun aidan vieressä sijainneesta hauta-alueesta on käytettävissä hyvin tarkat tiedot. Saksan armeijan käyttämän terminologian mukaan Kuusamon SS-sotilashautausmaita kutsuttiin tappioilmoituksissa nimellä Heldenfriedhof tai Ehrenfriedhof, suomeksi sankarihautausmaa.
Uudempaan, kansakoulun aidan vierellä sijainneeseen SS-hautausmaahan haudattiin 29 sotilasta, jotka kaatuivat taistelussa 15.1.1944 venäläisjoukkoja vastaan Rugosero-järven lounaispuolella. Suurin osa näistä taistelussa kaatuneista oli Saksasta kotoisin olevia 20-24 vuotiaita sotilaita. Lisäksi SS-hautausmaahan haudattiin Norjalainen SS-vapaaehtoinen, joka päätti päivänsä oman käden kautta Saschejekissa 24.11.1943.
Kaatuneiden SS-sotilaiden kuolinsyy:
Kuolinsyyksi oli merkitty useimmiten luodin osuma tai tykin ammuksen, kranaatinheittimen tai käsikranaatin sirpaleen osuma. Asiapaperiaineistosta ei löydy mitään viitteitä siitä, että saksalaisten SS-sotilaiden sankarihautausmaahan Kuusamoon olisi haudattu sotilasarvon menettäneitä ja teloitettuja SS-sotilaita. Itsemurhatapauksen osalta on mielenkiintoista, että arkistossa on tapauksesta yksityiskohtainen lääketieteellinen raportti. Lisäksi tiedusteltiin, voidaanko tällainen kaatunut haudata sotilaallisin kunnianosoituksin Kuusamon SS-hautausmaalle. Vastauksessaan SS-majuri määräsi, että henkilö tulee haudata sotilaallisin kunnianosoituksin.
Uskonto:
SS-Nordin tappioilmoitusten mukaan kaatuneiden sotilaiden uskonto oli useimmilla kaatuneilla Protestanttinen tai Katolinen uskonto. Kirkosta eronneita oli muutama, ja heille uskonnoksi oli merkitty gottgläubig (god-believer), joka oli Saksan natsipuolueen määritelmä siitä, että henkilö on eronnut kirkosta, mutta uskoi jumalaan tai ”korkeampaan johdatukseen”. Gottgläubig oli monien tietolähteiden mukaan Saksan natsipuolueen virallisesti suosittelema uusi uskontosuunta. Hautamerkkinä SS-hautausmailla käytettiin haudattavan uskonnosta riippumatta SS-ohjesäännön mukaan koivusta tehtyjä riimuja. Kuusamoon haudattujen katuneiden SS-sotilaiden joukossa ei ollut yhtään ateistiksi merkittyä henkilöä.
Kuusamon kirkon alueelle haudattiin sodan aikana itärintamalla kaatuneita SS-sotilaita. Saksalaisten vanhemmasta, kirkon vieressä sijainneesta hauta-alueesta ei toistaiseksi ole mitään tietoa, mutta uudemmasta, kansakoulun aidan vieressä sijainneesta hauta-alueesta on käytettävissä hyvin tarkat tiedot. Saksan armeijan käyttämän terminologian mukaan Kuusamon SS-sotilashautausmaita kutsuttiin tappioilmoituksissa nimellä Heldenfriedhof tai Ehrenfriedhof, suomeksi sankarihautausmaa.
Uudempaan, kansakoulun aidan vierellä sijainneeseen SS-hautausmaahan haudattiin 29 sotilasta, jotka kaatuivat taistelussa 15.1.1944 venäläisjoukkoja vastaan Rugosero-järven lounaispuolella. Suurin osa näistä taistelussa kaatuneista oli Saksasta kotoisin olevia 20-24 vuotiaita sotilaita. Lisäksi SS-hautausmaahan haudattiin Norjalainen SS-vapaaehtoinen, joka päätti päivänsä oman käden kautta Saschejekissa 24.11.1943.
Kaatuneiden SS-sotilaiden kuolinsyy:
Kuolinsyyksi oli merkitty useimmiten luodin osuma tai tykin ammuksen, kranaatinheittimen tai käsikranaatin sirpaleen osuma. Asiapaperiaineistosta ei löydy mitään viitteitä siitä, että saksalaisten SS-sotilaiden sankarihautausmaahan Kuusamoon olisi haudattu sotilasarvon menettäneitä ja teloitettuja SS-sotilaita. Itsemurhatapauksen osalta on mielenkiintoista, että arkistossa on tapauksesta yksityiskohtainen lääketieteellinen raportti. Lisäksi tiedusteltiin, voidaanko tällainen kaatunut haudata sotilaallisin kunnianosoituksin Kuusamon SS-hautausmaalle. Vastauksessaan SS-majuri määräsi, että henkilö tulee haudata sotilaallisin kunnianosoituksin.
Uskonto:
SS-Nordin tappioilmoitusten mukaan kaatuneiden sotilaiden uskonto oli useimmilla kaatuneilla Protestanttinen tai Katolinen uskonto. Kirkosta eronneita oli muutama, ja heille uskonnoksi oli merkitty gottgläubig (god-believer), joka oli Saksan natsipuolueen määritelmä siitä, että henkilö on eronnut kirkosta, mutta uskoi jumalaan tai ”korkeampaan johdatukseen”. Gottgläubig oli monien tietolähteiden mukaan Saksan natsipuolueen virallisesti suosittelema uusi uskontosuunta. Hautamerkkinä SS-hautausmailla käytettiin haudattavan uskonnosta riippumatta SS-ohjesäännön mukaan koivusta tehtyjä riimuja. Kuusamoon haudattujen katuneiden SS-sotilaiden joukossa ei ollut yhtään ateistiksi merkittyä henkilöä.
Taistelupaikka:
Kuusamoon haudattujen SS-sotilaiden taistelupaikka: Kuusamon uudemmalle SS-hautausmaalle kuljetettiin tappioilmoitusten mukaan haudattavaksi Rugoseron taistelukentältä 29 kaatunutta SS-sotilasta. Rugosero sijaitsee Paanajärven itäpäästä noin 34 km. koillisen suuntaan (ks. allaoleva kartta). Kovin erikoista on, että kaatuneet kuljetettiin rintamalta tammikuun pakkasissa vaikeiden tieyhteyksien takaa haudattavaksi Kuusamossa olevalle SS-hautausmaalle. Selityksenä tälle saattaa olla se, että saksalaiset eivät halunneet vetäytyessään jättää kaatuneita SS-sotilaita taistelukentälle. Lisäksi Kiestingin suuri SS-sotilashautausmaa olisi ollut vielä hankalamman matkan päässä.
Venäjän armeijan laatimassa kaaviossa (схема) näkyy puna-armeijan kolmen jalkaväkikomppanian hyökkäysreitti SS-Nordin puolustusasemia vastaan Rugoserossa 15.1.1944.
Kuusamoon haudattujen SS-sotilaiden taistelupaikka: Kuusamon uudemmalle SS-hautausmaalle kuljetettiin tappioilmoitusten mukaan haudattavaksi Rugoseron taistelukentältä 29 kaatunutta SS-sotilasta. Rugosero sijaitsee Paanajärven itäpäästä noin 34 km. koillisen suuntaan (ks. allaoleva kartta). Kovin erikoista on, että kaatuneet kuljetettiin rintamalta tammikuun pakkasissa vaikeiden tieyhteyksien takaa haudattavaksi Kuusamossa olevalle SS-hautausmaalle. Selityksenä tälle saattaa olla se, että saksalaiset eivät halunneet vetäytyessään jättää kaatuneita SS-sotilaita taistelukentälle. Lisäksi Kiestingin suuri SS-sotilashautausmaa olisi ollut vielä hankalamman matkan päässä.
Venäjän armeijan laatimassa kaaviossa (схема) näkyy puna-armeijan kolmen jalkaväkikomppanian hyökkäysreitti SS-Nordin puolustusasemia vastaan Rugoserossa 15.1.1944.
Saksalaisten SS-sotilaiden hautausmaan karttapiirustukset.
SS-Nord-divisioonan arkiston mikrofilmillä oli karttapiirustukset Kuusamon SS-hautausmaasta. Joukko-osastojen kaatuneita koskeviin tappioilmoituksiin merkittiin sotilaan hautapaikan rivi ja haudan numero, esim. seuraavasti: 3. Reihe, 4 Grabe.
SS-Nord-divisioonan arkiston mikrofilmillä oli karttapiirustukset Kuusamon SS-hautausmaasta. Joukko-osastojen kaatuneita koskeviin tappioilmoituksiin merkittiin sotilaan hautapaikan rivi ja haudan numero, esim. seuraavasti: 3. Reihe, 4 Grabe.
Koillissanomat, artikkeli 11.12.2018: Saksan sota-arkistot paljastavat, ketä haudattiin Kuusamoon toisessa maailmansodassa
Tietolähteet:
- [KN]: Kampf unter dem Nordlicht, Franz Schreiber
- [SS-Nord]: Saksan 6. Gebirgs Division "Nord" sota-arkiston mikrofilmi (T354 R145). Tätä mikrofilmirullaa ei ole Suomen Kansallisarkiston kokoelmassa.
- Rugozero-kartta: Venäjän Puolustusministeriön arkisto.
- Valokuva Kuusamon sankarihautausmaasta: Kuusamon Kuvaamon arkisto (Kinnunen)