Hyrynsalmen tuho SYYSKUUSSA 1944 |
Päivitetty 06.6.2018
|
Saksalaisjoukot Hyrynsalmella
Hyrynsami oli jatkosodan aikana vuosina 1941 - 1944 Kiestingin ja Uhtuan rintamilla taistelevien saksalaisjoukkojen tärkeä huoltokeskus. Kiestingin ja Uhtuan suuntien rintamavastuussa olivat jatkosodan loppuvaiheessa Saksan XVIII Vuoristoarmeijan joukot. Armeijakunnnan joukot selviävät seuraavasta luettelosta:
|
Saksan XVIII Vuoristoarmeijan tehtävänä vetäytymisvaiheessa oli suojata Saksan armeijan huoltovarastojen evakuointi ja huoltojoukkojen vetäytyminen kohti Pohjois-Suomea ja lopulta Norjan puolelle.
Hyrynsalmen evakuointi
Saksalaisten vetäytyessä Kuusamosta ja Kainuusta ei paikalle saatu välittömästi suomalaisia sotavoimia täyttämään syntynyt sotilaallinen tyhjiö. Oli odotettavissa että puna-armeija marssii Kuusamon ja Kainuun puolelle ja miehittää alueet heti saksalaisten vetäytymisen jälkeen. Venäläismiehityksen uhatessa Päämaja määräsi 4.9.1944 aloittamaan Pohjois-Suomen evakuoinnin. Siviiliväestön evakuointi alkoi Hyrynsalmella 8.9.1944 ja päättyi 13.9.1944. Evakuoituja henkilöitä oli noin 3800.
Saksalaisten vetäytyessä Kuusamosta ja Kainuusta ei paikalle saatu välittömästi suomalaisia sotavoimia täyttämään syntynyt sotilaallinen tyhjiö. Oli odotettavissa että puna-armeija marssii Kuusamon ja Kainuun puolelle ja miehittää alueet heti saksalaisten vetäytymisen jälkeen. Venäläismiehityksen uhatessa Päämaja määräsi 4.9.1944 aloittamaan Pohjois-Suomen evakuoinnin. Siviiliväestön evakuointi alkoi Hyrynsalmella 8.9.1944 ja päättyi 13.9.1944. Evakuoituja henkilöitä oli noin 3800.
Poltetun maan taktiikka
Saksan sotavoimien käyttämä poltetun maan taktiikka muuttui Lapin sodan edetessä useaan otteeseen. Lisätietoja löytyy täältä. Kuusamon ja Pohjois-Kainuun tuhojen alkaessa Saksan armeijan joukoilla oli määräys toteuttaa totaalista poltetun maan taktiikaa jossa sotilaallisten kohteiden lisäksi tuhottiin siviilirakennukset. Tämä merkitsi koko rakennuskannan tuhoamista. Hyrynsalmen kirkonkylä ehti tuhoutua 17.9.1944 kirkkoa lukuunottamatta. Samoihin aikoihin ajoittuu Kuusamon kylien talojen poltaminen vetätymisreitin varrelta sekä kenttäradan rakennelmien tuhoaminen.
Saksan sotavoimien käyttämä poltetun maan taktiikka muuttui Lapin sodan edetessä useaan otteeseen. Lisätietoja löytyy täältä. Kuusamon ja Pohjois-Kainuun tuhojen alkaessa Saksan armeijan joukoilla oli määräys toteuttaa totaalista poltetun maan taktiikaa jossa sotilaallisten kohteiden lisäksi tuhottiin siviilirakennukset. Tämä merkitsi koko rakennuskannan tuhoamista. Hyrynsalmen kirkonkylä ehti tuhoutua 17.9.1944 kirkkoa lukuunottamatta. Samoihin aikoihin ajoittuu Kuusamon kylien talojen poltaminen vetätymisreitin varrelta sekä kenttäradan rakennelmien tuhoaminen.
Hyrynsalmen kirkonkylän tuhoaminen
Saksalaiset aloittivat tuhoamistyön Hyrynsalmella kenttäradan kakennuksista ja laitteistoista.
Kainuun kansan waiheita-kirjassa kerrotaan seuraavaa:
"Hyrynsalmella saksalaiset aloittivat perusteellisen hävitystyön räjäyttämällä kaikki veturipajaan liittyvät rakennukset, asemarakennuksen, ja kaikki kenttäradan asemat ja siltarakennelmat. Lisäksi he polttivat miltei kaikki kirkonkylän rakennukset. Tuho koski kenttäradan osalta koko rataa Hyrynsalmelta Kuusamoon saakka. Myös Suomussalmen taajamat joutuivat tuhon kohteiksi." [KKW 164].
Hyrynsalmen kirkonkylän tuhoamisesta on kirjallisuudessa kahdenlaista tietoa:
Saksalaiset aloittivat tuhoamistyön Hyrynsalmella kenttäradan kakennuksista ja laitteistoista.
Kainuun kansan waiheita-kirjassa kerrotaan seuraavaa:
"Hyrynsalmella saksalaiset aloittivat perusteellisen hävitystyön räjäyttämällä kaikki veturipajaan liittyvät rakennukset, asemarakennuksen, ja kaikki kenttäradan asemat ja siltarakennelmat. Lisäksi he polttivat miltei kaikki kirkonkylän rakennukset. Tuho koski kenttäradan osalta koko rataa Hyrynsalmelta Kuusamoon saakka. Myös Suomussalmen taajamat joutuivat tuhon kohteiksi." [KKW 164].
Hyrynsalmen kirkonkylän tuhoamisesta on kirjallisuudessa kahdenlaista tietoa:
- 17.9.1944 [LSMK], [40VLS s12]
- 20.9.1944 [KKW s165]
Kaleva 24.9.1944.
Kenttäradan tuhoaminen
Hyrynsalmella Saksan armeijan suorittama tuhoamistyö alkoi armeijan omien rakennuksien ja laitteistojen tuhoamisella. Hyrynsalmen alueella oli saksalaisten suuri huoltokeskittymä joka tuhottiin hyvin perusteellisesti. Kenttäradan junaraiteet tuhottiin käyttökelvottomaksi räjäyttämällä kaikki vaihteet sekä radan vieressä kulkevat viestilinjat. Oheisesta kuvasta saa jonkinlaisen käsityksen tuhottujen rakenteiden määrästä Hyrynsalmen asemalla. Klikkaa kuva suuremmaksi.
Lisätietoa kenttäradasta löytyy sivustolta https://kenttarata-feldbahn.weebly.com/
Syysmanööverit-sopimus muutti saksalaisten käyttämää poltetun maan taktiikaa
Saksalaisten ja suomalaisten välinen salainen syysmanööverit-sopimus astui voimaan 19.9.1944, jolloin Hyrynsalmen kirkonkylän polttaminen oli jo tapahtunut. Sopimuksen mukaan saksalaisten vetäytyminen pohjoiseen tapahtuu yhteisymmärryksessä ilman aseellista yhteenottoa. Siltojen ja teiden tuhoamiselle oli Suomen Päämajan hyväksyntä. Sensijaan Kuusamon ja Pohjois-Kainuun kylien polttamiselle ei ollut suomalaisten hyväksyntää.
Hyrynsalmen kirkonkylän polttamisen jälkeen vei eversiluutnantti Haahti Päämajan tiukkasanaiset moitteet Saksan Lapin 20. Armeijakunnan johdolle josta moitteet välitettiin Kuusamossa ja Pohjois-Kainuussa operoivan XVIII Armeijaryhmän komentajalle Hochbaumille. Lisäksi Rendulic vieraili 20.9.1944 XVIII Vuoristoarmeijan komentajan, kenraali Hochbaumin luona antamassa uusia määräyksiä poltetun maan taktiikasta syysmanööverien hengessä.
Saksan armeijan poltetun maan taktiikka muuttui tuhoisammaksi 1.10.1944 jälkeen.
Suomalaisjoukkojen suorittaman Tornion maihinnousun jälkeen käynnistyivät todelliset sotatoimet saksalaisjoukkojen ja suomalaisjoukkojen välillä. Tähän päättyi syysmanööverisopimuksen mukainen saksalaisjoukkojen sopuisa perääntyminen. Kostotoimenpiteenä suomalaisten yllätyshyökkäykselle, Saksan Lapin armeijan johto antoi uudet määräykset poltetun maan taktiikasta.
Suomalaisjoukkojen suorittaman Tornion maihinnousun jälkeen käynnistyivät todelliset sotatoimet saksalaisjoukkojen ja suomalaisjoukkojen välillä. Tähän päättyi syysmanööverisopimuksen mukainen saksalaisjoukkojen sopuisa perääntyminen. Kostotoimenpiteenä suomalaisten yllätyshyökkäykselle, Saksan Lapin armeijan johto antoi uudet määräykset poltetun maan taktiikasta.
Tietolähteet:
- Suomen armeijan sotapäiväkirjat: Kuusamon Ilmansuojelupiirin esikunta
- Kansallisarkiston mikrofilmi / Saksan armeijan sotapäiväkirjat / SA. F 8:2628 / Reisebericht zur fart des O.B. zum XVIII. Geb.A.K. am 20.9.44, KTB/(Geb) AOK 20 Ia Anlagenband.
- Lapin sota / Toivo T. Kaila [LS]
- Lapin sota 1944 - 1945, Mika Kulju [LSMK]
- 40 vuotta Lapin sodasta, Jukka Nevakivi [40VLS]
- Kainuun kansan waiheita II / Heino Väisänen [KKW]
- Helsingin Sanomat [HS]
- Kainuun ELY-keskuksen tiedote: Hyrynsalmen sodanaikaisen polttoainepäästön vaikutukset selvitettävä