Päivitetty 21.10.2021
Kolosjoen kaivos
Kolosjoen kaivos oli Suomen Petsamossa sijainnut nikkeli- ja kuparikaivos. Euroopan rikkain nikkelimalmio löydettiin 1920-luvun alussa. Suomi teki sopimuksen Kolosjoen Kaulatunturin malmiosta kanadalais-brittiläisen yhtiön Mondin kanssa, ja 1930-luvulla aloitetut rakennustyöt saatiin päätökseen 1943, jolloin kaivos sulattoineen pyöri täydellä teholla. Sulaton sähköä toimittava Jäniskosken voimalaitos ja sähkölinja Kolosjoelle valmistuivat kesäkuussa 1942.
Jatkosodan aikana kaivoksen tuotanto toimitettiin Saksaan, jonka sotatarviketeollisuudelle Petsamon nikkelillä oli suuri merkitys erityisesti sodan loppuvuosina. Vuodesta 1943 lähtien yli puolet Saksan käyttämästä nikkelistä tuli Petsamosta. Petsamon alue siirtyi Suomen ja Neuvostoliiton välirauhansopimuksen mukaisesti 19.9.1944 Neuvostoliitolle. Saksan vuoristoarmeija piti hallussaan nikkelin tuotantoaluetta 21.10.1944 asti, jolloin Saksalaiset tuhosivat kaivosalueen ennen vetäytymistään alueelta Norjan suuntaan. Puna-armeijan 367. jalkaväkidivisioona valtasi Kolosjoen kaivosalueen 22.10.1944 klo 10:00. Neuvostoliitto kunnosti nikkelikaivoksen sodan jälkeen aloitti tuotannon uudelleen. Nykyisin kaivospaikkakunnan nimi on Nikel [02].
Jatkosodan aikana kaivoksen tuotanto toimitettiin Saksaan, jonka sotatarviketeollisuudelle Petsamon nikkelillä oli suuri merkitys erityisesti sodan loppuvuosina. Vuodesta 1943 lähtien yli puolet Saksan käyttämästä nikkelistä tuli Petsamosta. Petsamon alue siirtyi Suomen ja Neuvostoliiton välirauhansopimuksen mukaisesti 19.9.1944 Neuvostoliitolle. Saksan vuoristoarmeija piti hallussaan nikkelin tuotantoaluetta 21.10.1944 asti, jolloin Saksalaiset tuhosivat kaivosalueen ennen vetäytymistään alueelta Norjan suuntaan. Puna-armeijan 367. jalkaväkidivisioona valtasi Kolosjoen kaivosalueen 22.10.1944 klo 10:00. Neuvostoliitto kunnosti nikkelikaivoksen sodan jälkeen aloitti tuotannon uudelleen. Nykyisin kaivospaikkakunnan nimi on Nikel [02].
Kolosjoen kaivos 1943 - 1944
Kolosjoen kaivoksen nikkelituotanto palveli Saksan terästeollisuuden ja aseteollisuuden tarpeita vuodesta 1943 lähtien aina syksyyn 1944 saakka. Saksan teollisuudelle nikkelin saanti Kolosjoen kaivoksesta oli elintärkeää. Sen vuoksi saksalaiset suojasivat kaivosaluetta ilmapommituksien varalta tehokkaalla ilmatorjunnalla. E.F. Ziemke kirjoittaa kirjassaan "Saksalaisten sotatoimet Pohjolassa 1940 - 1945" sivulla 336 seuraavaa: "Yksi tykistöllä vahvistettu rykmentti vartioi kaivoksia, jolla kerrottiin olevan vahvempi ilmatorjunta kuin ainoallakaan muulla kohdalla itärintamaa".
|
Neuvostoliiton Karjalan rintaman 14. armeija valtaa Kolosjoen kaivosalueen 22.10.1944
Karjalan rintaman 14. armeijan raportti Kolosjoen kaivoksen tuhoamisasteesta saksalaisten vetäytymisen jälkeen.
Käännöstyö: Lauri Kiianlinna
Prikaatinkenraali (evp)
Litterointi: Tuomo Kallioniemi
Käännös pvm: 3.9.2021
Prikaatinkenraali (evp)
Litterointi: Tuomo Kallioniemi
Käännös pvm: 3.9.2021
27.10.1944 Salainen Ex.3
Neuvostoliiton marsalkalle, toveri Stalinille
Lisäyksenä raporttiini 25.10.1944 tiedotan nikkelituotannon ja nikkelitehtaan tilanteesta Severonikel kombinaatin metallurgiainsinöörin, toveri Dzakhovin, ja saman kombinaatin vuori-insinöörin, toveri Schkavrovin tekemän tarkastuksen pohjalta.
1. TEHTAAN METALLURGINEN OSA
1. Sähkösulatto – kaksi sähköuunia on ulkoisesti säilynyt, mutta toisen uunin kuljetin on vaurioitunut.
2. Konvertteriosasto / kaksi Peirce-Smith konvertteria / Yhden konvertterin perustukset ja kuori ovat vaurioituneet. Toinen konvertteri on hiukan vaurioitunut ja voi olla helposti korjattavissa. Kaksi liikkuvaa sähkönosturia – yksi ulkoisesti kunnossa ja toinen sähkönosturi vaurioitunut.
3. Lajitteluasema on täysin tuhoutunut, lukuun ottamatta yhtä päälaitteiston viidenkymmenen tonnin nosturia.
4. Kompressoriasema, joka tuottaa paineilmaa laitokselle / Rakennus on tuhoutunut, kompressori kaadettu ja siinä on merkkejä ulkoisista vaurioista.
5. Höyryvoiman tuotanto / kaksi Lancaster-tyyppistä höyrykattilaa / Kattilat ovat ulkoisesti täysin kunnossa.
6. Malmin kuljetus
a) Malmin vastaanottoseula on jossain määrin tuhoutunut.
b) Tulevan malmin välivarasto on rikottu ja poltettu.
c) Black ja Symons murskaimet on rikottu, mutta ulkoisesti voivat olla korjattavissa.
d) Malmia välivarastoon syöttävä laitteisto on rikottu. Teräsbetoniset välivarastot: Yksi rakennuksen kulma on tuhottu, voitaneen helposti korjata.
e) Laitteisto, joka syöttää malmia teräsbetonisista välivarastoista Sulaton malmivarastoihin on vaurioitunut, mutta saattaa olla korjattavissa.
Toisiovälivarastot ovat hyvässä kunnossa.
Hihnakuljettimet (laahakuljettimet) ovat hyvässä kunnossa.
7. Kemian laboratorio on täysin tuhottu
8. Tehtaan sisäinen talousvarasto on tuhottu
9. Korjauspajassa ja porausasemassa on vähäisiä vaurioita
10. Pääsavupiippu / 350 jalkaa, 160 m korkea / tuhottu ja sortunut pääosastorakennuksen päälle.
2. VUORIOSA
1. Kaikki kaivosrakennukset ja tuotantolaitteisto on tuhottu eikä niitä voi korjata. Tarvitaan uudelleen rakentamista. Tuhottuun osaan kuuluu:
a) Nostolaitekoneiden rakennus
b) Kaivoksen kaltevan osan apunostolaitteet ja rakennus.
c) Pääkaivoksen kaivuri, metallinen.
2. Kyseisten nostolaitteistojen sähköosat on tuhottu eikä niitä voi korjata.
3. Päärakennukseen paineilmaa syöttävän kompressorin rakennus on tuhottu, ja koneistot ovat rikkoutuneet ja niiden kunto on selvitettävä.
4. Sähkövoimalaitoksen sähkösyötön jännitteen muuntoasema 25000 kW on tuhottu ja rakennus ja aggregaatit on rikottu pois lukien kaksi muuntajaa, jotka ovat ulkoisesti vähän vaurioituneet.
5. Diesel voima-asema, jonka kapasiteetti on 1000 kWh on tuhottu. Dieselmoottorit rikottu eikä niiden kunto ole selvillä.
6. Henkilöstön saniteettitilat on osittain tuhottu.
7. Tutkimusasemarakennus on rikottu eikä sen korjaaminen ole mahdollista.
3. KAIVOSOSA
1. Kaivoksen pääkuilu, jonka pituus on 2600 m on täysin kunnossa eikä sen suuosaa ole vaurioitettu.
2. Kaivoksen pystykuilu on kunnossa.
3. Varakuilu on täysin kunnossa. Kaikki malmin kuljetuskiskostot ovat kunnossa.
4. Maanalainen sähköasema, varasto ja maanalaiset mekaaniset työtilat ovat täysin varustettuja ja täydessä toimintakunnossa.
5. Kaivoksessa on yli 150 kpl malmivaunuja ja lisäksi noin kymmenen akkukäyttöisiä sähkövetureita. Päällisen tarkastelun perusteella näyttävät olevan käyttökunnossa.
6. Varastossa maanpäällä ja maanalaisissa työpajoissa on yli 100 kpl kallioporia ja ulkoisesti ne näyttävät käyttökuntoisilta. Kallioporia on teleskooppisia ja manuaalisia. Lisäksi on kumiletkuja ja kallioporan teriä. Kaikki edellä mainitut kaivostyökalut sekä paineilmalinjat, voima ja valaistusverkko kaikkine jakelupisteineen ovat toimintakunnossa.
4. HUOLTORAKENNUKSET
Täydessä kunnossa ovat: 8 kpl nelikerroksisia kivisrakenteisia asuintaloja, saunarakennus, ruokala-ravintolarakennus ja konttorirakennus. Kaikkien rakennusten ikkunat on rikottu. Kaikki rakennukset oli valmisteltu räjäyttämistä varten. Rakennuksiin mahtuu 300 perhettä.
5. Tehtaan alueella ei ole malmivarastoja.
Tehtaalle johtavat ajotiet ovat hyvässä kunnossa.
Armeijan kenraali Kenraaliluutnantti
Meretskov Sthykov
Kenraaliluutnantti
Krutikov.
Tietolähteet:
- [01] 31. AK:n kartta v. 1944 Petsamon Kolosjoen - Ivalon alueilta 18.10 - 5.11.1944 / Venäjän puolustusministeriön arkisto TsAMO Fund: 893, Inventory: 0000001, File: 0149а
- [02] Wikipedia / Kolosjoen kaivos: fi.wikipedia.org/wiki/Kolosjoen_kaivos
- E.F. Ziemke / Saksalaisten sotatoimet Pohjolassa 1940 - 1945.
© Copyright Tuomo Kallioniemi 2021 / Contact -yhteydenotto