NEUVOSTOLIITON miehitys Kuusamon ja Suomussalmen alueilla |
Päiv. 21.2.2019
|
Neuvostoliiton toteuttaman miehityksen tavoitteet
Suomen valtion alueiden miehityksen tavoitteena oli luoda paineita Suomen poliittiselle johdolle hyväksyä aselevon ja välirauhansopimuksen ehdot. Neuvostoliiton Karjalan armeija oli valmis hyökkäämään miehitettyjen alueiden kautta Pohjois-Suomeen ja etenemään aina Perämerelle saakka.Stalin päätyi lopulta poliittiseen ratkaisuun ja välirauhansopimus Suomen ja Neuvostoliiton välillä allekirjoitettiin 19.9.1944. Stalin käytännössä kielsi Karjalan armeijan joukkojen komentajaa Meretskovia etenemästä joukkoineen syvemmälle Suomen alueelle. Neuvostoliiton miehitysjoukot pysyttelivät valtaamillaan alueilla parin kuukauden verran kunnes varmistui, että Saksan armeija vetäytyy pois Suomen alueelta. Puna-armeijan joukot vetäytyivät Kuusamosta ja Suomussalmelta itärajan toiselle puolelle 21.11.1944 mennessä.
Suomen valtion alueiden miehityksen tavoitteena oli luoda paineita Suomen poliittiselle johdolle hyväksyä aselevon ja välirauhansopimuksen ehdot. Neuvostoliiton Karjalan armeija oli valmis hyökkäämään miehitettyjen alueiden kautta Pohjois-Suomeen ja etenemään aina Perämerelle saakka.Stalin päätyi lopulta poliittiseen ratkaisuun ja välirauhansopimus Suomen ja Neuvostoliiton välillä allekirjoitettiin 19.9.1944. Stalin käytännössä kielsi Karjalan armeijan joukkojen komentajaa Meretskovia etenemästä joukkoineen syvemmälle Suomen alueelle. Neuvostoliiton miehitysjoukot pysyttelivät valtaamillaan alueilla parin kuukauden verran kunnes varmistui, että Saksan armeija vetäytyy pois Suomen alueelta. Puna-armeijan joukot vetäytyivät Kuusamosta ja Suomussalmelta itärajan toiselle puolelle 21.11.1944 mennessä.
Saksalaisten vetäytyessä Kuusamosta ja Suomussalmelta ei paikalle saatu välittömästi suomalaisia sotavoimia täyttämään syntynyt sotilaallinen tyhjiö. Oli odotettavissa että puna-armeija marssii Kuusamon ja Kainuun puolelle ja miehittää alueet nopeasti. Saksalaiset varautuivat venäläisten etenemiseen käyttämällä tuhoisaa poltetun maan taktiikkaa.
Puna-armeijan joukot ylittivät Moskovan rauhan rajan Kuusamon ja Suomussalmen alueilla syyskuun 17.-18.9.1944. Puna-armeijan joukot etenivät pohjoisempana myös Sallan Märkäjärvelle asti. Kuusamon-Suomussalmen alueella oli miehityksen aikana mahdollisesti divisioonan verran joukkoja eli jopa 10.000 puna-armeijan sotilasta.
Neuvostoliiton Karjalan armeijan komentaja oli Kirill Meretskov joka valmisteli syyskuun alkupuolella 1944 joukkojaan etenemään Kuusamosta ja Suomussalmelta syvälle Suomen puolelle, aina Ouluun ja Kemiin asti. Meretskovin pettymykseksi Stalin kuitenkin päätyi poliittiseen ratkaisuun jonka tuloksena Venäjän ja Suomen välinen välirauhan sopimus astui voimaan 19.9.1944. Neuvostoliiton joukot jäivät Kuusamoon ja Suomussalmelle varmistamaan, että suomalaiset täyttävät välirauhansopimuksen tiukat ehdot. Neuvostoliiton ja suomalaisten joukkojen kuvitteellinen demarkaatiolinja sijaitsi linjalla Kuolio – Murtovaara - Tyräjärvi – Peranka – Kiantajärvi – Suomussalmen kk, eli n. 55 – 30 kilometrin etäisyydellä Moskovan rauhan rajasta. Tielinja Suomussalmelta Perangan ja Tyräjärven kautta Kuusamoon oli myös puna-armeijan joukkojen hallussa ja he käyttivät tietä omana huoltoreittinään. Tämän miehitysoperaation taustalla oli nähtävästi ajatus painostaa Suomen valtiota hoitamaan Moskovan rauhansopimuksessa sovittu velvoitteensa ajaa pois saksalaisjoukot Suomen alueelta mahdollisimman tehokkaasti. Neuvostoliitto oli luvannut “auttaa” tarvittaessa saksalaissotilaiden internoimisessa. |
Puna-armeijan joukkojen eteneminen Suomen puolella.
Oheisesta Neuvostoliiton Karjalan rintaman 26. Armeijan 24.9.1944 päivätystä kartasta selviää joukkojen etenemisreitit, sekä Kuusamon, Juntusrannan ja Suomussalmen valtaamisen päivämäärät.
Tietolähde: Venäjän puolustusministeriön arkisto TsAMO.
Oheisesta Neuvostoliiton Karjalan rintaman 26. Armeijan 24.9.1944 päivätystä kartasta selviää joukkojen etenemisreitit, sekä Kuusamon, Juntusrannan ja Suomussalmen valtaamisen päivämäärät.
- 54. Divisioonan 132. Rykmentti valtasi Juntusrannan 19.9.1944.
- 54. Divisioonan 27. Rykmentti valtasi Suomussalmen kirkonkylän 21.9.1944.
- 205. Divisioonan 132. Rykmentti valtasi Kuusamon kirkonkylän 27.9.1944.
Tietolähde: Venäjän puolustusministeriön arkisto TsAMO.
Puna-armeijan joukkojen komentopaikat sijaitsivat Kuusamossa ja Suomussalmella. Kuusamossa divisioonan komentopaikka sijaitsi 2 km kirkonkylän keskustasta Oulun suuntaan Toranginmäen päällä. Maantie Kiestingistä Lämsänkylän ja Sänkikankaan kautta Kuusamon kirkonkylään yhtyy Ouluntiehen Toranginahon kohdalla.
Ensimmäinen kuusamolaisvaltuuskunta pääsi vierailemaan miehitetyssä Kuusamon kirkonkylässä 12.10.1944. Liitteenä aiheeseen liittyvä Rajajääkäriprikaatin esikunnan tiedote III Armeijakunnan esikuntaan. [SPK RajajPr]
Puna-armeijan joukot miehittivät Kuusamoa ja Suomussalmen alueita syksyllä 1944 noin parin kuukauden ajan. Vetäytyessään Kuusamosta itään 12-21.11.1944 Neuvostoliiton puolelle puna-armeijan joukot ryöstivät mukaansa siviiliväestölle kuulunutta omaisuutta ja polttivat rakennuksia.
Oheisessa valokuvassa näkyy puna-armeijan joukkojen rakentamia korsuasuntoja, jotka jäivät tuhoamatta joukkojen vetäytyessä itärajan taakse. Korsualueelle johtavan tien alussa oli kyltti, jossa luki suomennettuna seuraavasti:
"Kivääripataljoona 3.
3:n kivääripataljoonan komentaja"
Tekstin alapuolella pataljoonan komentajan nimi, josta ei saa selvää.
"Kivääripataljoona 3.
3:n kivääripataljoonan komentaja"
Tekstin alapuolella pataljoonan komentajan nimi, josta ei saa selvää.
Tietolähteet:
- Toivo T. Kaila / Lapin sota s. 147 - 148
- Veikko Erkkilä ja Pekka Iivari / Jätetyt kodit, tuhotut sillat s. 198 - 203
- Sotapäiväkirjat / Rajajääkäriprikaati
- Toivo T. Kaila / Lapin sota s. 147 - 148
- Veikko Erkkilä ja Pekka Iivari / Jätetyt kodit, tuhotut sillat s. 198 - 203
- Sotapäiväkirjat / Rajajääkäriprikaati