Päivitetty 22.10.2019
Neuvostoliiton puna-armeijan miehitys Juntusrannalla ja Suomussalmella syyskuussa 1944
Neuvostoliiton puna-armeijan joukot miehittävät Juntusrannan.
Saksan 7. vuoristodivisioonan joukot vetäytyivät Juntusrannalta Kuusamon suuntaan 17.9.1944. Samana päivänä klo 19:00 Venäjän 367. jalkaväkidivisioonan etujukot saapuivat Juntusrannalle ja totesivat, että alueella ei ollut vihollista eikä paikallisia asukkaita.
367. divisioonan mukana Juntusrannan alueelle eteni 19.9.1944 myös puna-armeijan panssariprikaati (7. ГВ.ТБР), jolla oli 54 panssarivaunua, enimmäkseen tyyppiä T 34. Panssariprikaati sai 20.9.1944 käskyn siirtyä pohjoiseen Murmannin rintamalle.
Saksan 7. vuoristodivisioonan joukot vetäytyivät Juntusrannalta Kuusamon suuntaan 17.9.1944. Samana päivänä klo 19:00 Venäjän 367. jalkaväkidivisioonan etujukot saapuivat Juntusrannalle ja totesivat, että alueella ei ollut vihollista eikä paikallisia asukkaita.
367. divisioonan mukana Juntusrannan alueelle eteni 19.9.1944 myös puna-armeijan panssariprikaati (7. ГВ.ТБР), jolla oli 54 panssarivaunua, enimmäkseen tyyppiä T 34. Panssariprikaati sai 20.9.1944 käskyn siirtyä pohjoiseen Murmannin rintamalle.
Neuvostoliiton joukkojen ryhmitys Juntusrannalla
Neuvostoliiton sotasaalis Saksan armeijan varastolta Juntusrannalta
"24.9.1944 iltapäivän aikana 2 km etelään (?) Juntusrannalta karttaruudussa 4014, pioneerirykmenttimme löysi neljä varastoa, jotka sisälsivät ampumatarvikkeita, sekä yhden varaston, joka sisälsi kemiallisia tarvikkeita. Yhteensä laskettiin seuraava määrä: 105 mm kranaatinheittimen ammuksia 820 kpl; panssarinyrkkien varsia 100 kpl; 37 mm ammuksia 100 kpl; 37 mm ammuksia 100 kpl, 60 mm ammuksia 120 kpl, 105 mm ammuksia 200 kpl; 150 mm ammuksia 375 kpl; kiväärin ammuksia 495.000 kpl; käsikranaatteja 2000; kemiallisessa varastossa havaittiin seuraavaa: Zyklon-B myrkkykaasua 10 kpl 2 kg purkkeja; neutraalisavun savukranaatteja löydettiin 3000 kpl; savukranaatteja 600 kpl; raketinheittimen koteloita 400 kpl, sekä muita kemiallisia tarvikkeita."
[Tietolähde: 10]
"24.9.1944 iltapäivän aikana 2 km etelään (?) Juntusrannalta karttaruudussa 4014, pioneerirykmenttimme löysi neljä varastoa, jotka sisälsivät ampumatarvikkeita, sekä yhden varaston, joka sisälsi kemiallisia tarvikkeita. Yhteensä laskettiin seuraava määrä: 105 mm kranaatinheittimen ammuksia 820 kpl; panssarinyrkkien varsia 100 kpl; 37 mm ammuksia 100 kpl; 37 mm ammuksia 100 kpl, 60 mm ammuksia 120 kpl, 105 mm ammuksia 200 kpl; 150 mm ammuksia 375 kpl; kiväärin ammuksia 495.000 kpl; käsikranaatteja 2000; kemiallisessa varastossa havaittiin seuraavaa: Zyklon-B myrkkykaasua 10 kpl 2 kg purkkeja; neutraalisavun savukranaatteja löydettiin 3000 kpl; savukranaatteja 600 kpl; raketinheittimen koteloita 400 kpl, sekä muita kemiallisia tarvikkeita."
[Tietolähde: 10]
Saksalaisten varastosta Juntusrannalta löytyneet Zyklon-B purkit herättivät kysymyksiä mihin tarkoitukseen Saksan armeija oli käyttänyt myrkkykaasua. Ilmeni, että Zyklon-B ei varsinaisesti sovellu taistelukaasuksi, mutta sitä käytettiin korsujen ja majoitustilojen sekä vaateiden desinfioimiseen eli syöpäläisten (täit, torakat yms.) hävittämiseen.
Oheisessa SA-kuvassa näkyy kuinka suomalaiset sotilaat käyttävät Zyklon-B-kaasua korsun desinfioimiseen. Kuvauspaikka ei ole tiedossa. |
Suomussalmen miehitys.
Miehitystä varten 132. Armeijakunnan komentaja kenraalimajuri Perkov antoi seuraavan määräyksen:
"Elintarvikkeet ovat loppumassa ja heinää ei ole." [Tietolähde: 11]
Miehitystä varten 132. Armeijakunnan komentaja kenraalimajuri Perkov antoi seuraavan määräyksen:
- "54. Divisioona Suomussalmen alueella pitää sijoittaa asutuskeskuksen ulkopuolelle asutuskeskuksesta länteen ja luoteeseen. Käytössä pitää olla vahvistettu komppania ja tykistö. Suomussalmelle pitää määrätä komendantti, ja hänet pitää sijoittaa myös asutuskeskuksen ulkopuolelle. Komendantin tehtävänä on valvoa sotilaiden käytöstä, ja hänen tulee estää sotilaiden pääsy asutuskeskukseen, estää viljelysmaiden käyttö ja estää myös muiden paikallisväestölle kuuluvien arvokkaiden materiaalien käyttö. Vain paikalliskomendantilla on valtuudet pitää yhteyttä paikalliseen hallintoon. Toimenpiteet on raportoitava 20.9.1944 mennessä." [Tietolähde: 11]
"Elintarvikkeet ovat loppumassa ja heinää ei ole." [Tietolähde: 11]
Neuvostoliiton miehitysjoukot saapuvat Suomussalmelle
Neuvostoliiton puna-armeijan 54. divisioonan etujoukko saapui Suomussalmelle 20.9.1944 klo 21:00 ja divisioonan pääjoukot 21.9.1944 klo 22:00. 54. divisioonan sotapäiväkirjan mukaan Suomussalmella ei havaittu saksalaisia tai suomalaisia sotilaita eikä paikallista väestöä.
Neuvostoliiton puna-armeijan 54. divisioonan etujoukko saapui Suomussalmelle 20.9.1944 klo 21:00 ja divisioonan pääjoukot 21.9.1944 klo 22:00. 54. divisioonan sotapäiväkirjan mukaan Suomussalmella ei havaittu saksalaisia tai suomalaisia sotilaita eikä paikallista väestöä.
Neuvostoliiton puna-armeijan joukkojen ryhmitys Suomussalmella.
Suomen ja Neuvostoliiton edustajien kohtaaminen Suomussalmen alueella.
Suomalaisjoukkojen ja neuvostojoukkojen edustajat tapasivat ja neuvottelivat useaan otteeseen Neuvostoliiton miehitettyä Suomussalmen alueen. Puna-armeijan sotapäiväkirjoista löytyy raportteja ainakin seuraavista tapaamisista:
[Tietolähteet: 5, 11]
Suomalaisjoukkojen ja neuvostojoukkojen edustajat tapasivat ja neuvottelivat useaan otteeseen Neuvostoliiton miehitettyä Suomussalmen alueen. Puna-armeijan sotapäiväkirjoista löytyy raportteja ainakin seuraavista tapaamisista:
- 22.9.1944 klo 03:45 saapui suomalaisen 6. divisioonan edustaja Suomussalmelle tapaamaan 54. divisioonan esikuntapäällikköä majuri Melnikovia.
- Suomalaisdivisioonan edustaja majuri Essenen (?), joka pyysi lupaa johdattaa suomalaiset joukko-osastot Suomussalmen kautta. Neuvottelut majuri Essenenin kanssa suoritti esikuntapäällikkö, majuri Melnikov. Hän antoi luvan mennä Suomussalmen ohi. 23.9.1944
- 23.9.1944 klo 16:00. Neuvottelu suomalaisen 6. rajajääkäridivisioonan edustajien kanssa karttaruudun 9894-9 alueella.
- Suomalaisia upseereita kiinnosti, mitkä joukko-osastomme sijaitsivat Suomussalmella, ja mitkä joukko-osastot sijaitsevat meidän joukko-osastojen naapurissa. Pyysivät, että päästämme läpi 6. rajajääkäridivisioonan Suomussalmen kautta etelän suunnasta, sekä rajajääkäriprikaatin Anttilan kautta Suomussalmelle. Tämän lisäksi kiinnostusta herätti se, tulemmeko me rakentamaan ylityspaikkaa Suomussalmelle, ja milloin se tehdään. Pyysivät myös auttamaan heitä rakentamaan ylityspaikan neliössä 9400.
- Meidän edustajamme vastasivat kaikkiin suomalaisten kysymyksiin pelkästään sen verran, että suomalaiset joukko-osastot voivat ilman esteitä edetä ja käyttää tarvitsemiaan teitä ja ylityspaikkoja mihin aikaan hyvänsä. Muihin suomalaisten kysymyksiin vältimme vastaamasta.
- 24.9.1944 venäläiset tapasivat Anttilan alueella 6. rajajääkäripataljoonan edustajat.
- Neuvostoliiton 26. armeijan sotapäiväkirjassa 25.9.1944 on seuraava merkintä:
Aamulla 25.9.1944 annoin (26. armeijan komentaja) käskyn 54. jalkaväkidivisioonan komentajalle, eversti Degtrajeville tavata suomalaisen 6. rajajääkäridivisioonan komentaja, ja kysyä häneltä minkä takia suomalaiset joukko-osastot, vaikka heillä on mahdollisuus edetä Suomussalmelle ja rakentaa ylityspaikkoja, eivät tee sitä. Minkä vuoksi he pelaavat aikaa? - 25.9.1944 klo 20:10 - 20:25. Tapaaminen Suomussalmen kaakkoispuolella karttaruudun 9894 alueella. Suomalaisryhmässä oli mm. 6. rajajääkäridivisioonan komentajan eversti Puroma. Puroma raportoi seuraavaa:
- 6. divisioona koostuu 12. ja 333 rykmentistä sekä 8. ja 11. erillisistä jääkäripataljoonista. Tällä hetkellä suomalaiset ovat keskittäneet pääjoukkonsa alueelle, joka on Kajaanin pohjoispuolella.
- Yksi komppania sijaitsee Niskaselkäjärven etelärannalla sekä Haukiperässä, ja on kunnostanut ylityspaikkaa alueella 9694. Erillinen jääkäripataljoona on etenemässä liittyäkseen divisioonaan alueella Anttila - Palovaaran – Kuivasalmi – Kärrys. Tällä hetkellä 6. jääkäripataljoona keskittyy alueella ylityspaikka 9896.
- Divisioonan tehtävänä on edetä alueelle Puolanka – Pudasjärvi, ja yksi pataljoona Taivalkosken alueelle. Jääkärikomppania, joka sijaitsee alueella 9890 tullaan ottamaan pois sitä mukaa kun rajavartiostoprikaatin joukko-osastot saapuvat paikalle. Prikaatin tarkempaa tehtävää hän ei tiedä. Hän tietää ainoastaan sen, että sen osastot tulevat saapumaan Suomussalmen ja Kuusamon alueille. Mitään välitöntä kosketusta saksalaisiin hänellä ei ole, ja mitään tietoa heistä hänellä ei ole. Tiet 6. jääkäridivisioonan etenemisreitillä on tuhottu ja miinoitettu. Tiellä on murroksia ja tämän vuoksi divisioonan eteneminen tulee olemaan enintään 10 – 15 kilometriä vuorokaudessa. Kysymykseen rynnäkköprikaatista, josta mainittiin aiemmin meidän sanomassa, hän ei tiedä mitään. Ilmeisesti puhe oli rajavartioprikaatista, joka ei ole hänelle alistettu.
[Tietolähteet: 5, 11]
Haukiperän puolustusasemat syyskuussa 1944
Oheisena puna-armeijan luonnospiirustus ja huonolaatuisia valokuvia Haukiperän lossireitin etelärannalla sijainneista suomalaisten puolustusrakennelmista.
Oheisena puna-armeijan luonnospiirustus ja huonolaatuisia valokuvia Haukiperän lossireitin etelärannalla sijainneista suomalaisten puolustusrakennelmista.
Neuvostoliiton miehitysjoukkojen päiväohjelma
Juntusrannan ja Suomussalmen miehitysjoukot eivät vihollisjoukkojen puuttuessa joutuneet varsinaisiin taistelutehtäviin. Alueiden puolustus oli luonnollisesti järjestetty mahdollisen hyökkäyksen varalta kuten karttakuvista ilmenee. Miehitysaikana Neuvostoliiton puna-armeijan päiväohjelmaa kuului erilaisia sotilastehtäviä kuten tiedustelua, miinojen raivausta, tiestön kunnostamista, siltojen rakentamista, asuinkorsujen, tallien ja varastotilojen rakentamista ja taisteluharjoituksia.
"24.9.1944 Salasanoma #152,153. 54. JV-divisioonan päiväjärjestys lokakuulle 1944, salainen
10.10.1944 astui voimaan määräys 26. armeijan joukkojen säännöllisestä päiväohjelmasta:
"5.10.1944 132. armeijakunnan komentaja sekä 205. divisioonan komentaja ovat välittäneet seuraavan armeijan esikunnan komentajan kenraalimajuri Golovinshinin määräyksen:
Juntusrannan ja Suomussalmen miehitysjoukot eivät vihollisjoukkojen puuttuessa joutuneet varsinaisiin taistelutehtäviin. Alueiden puolustus oli luonnollisesti järjestetty mahdollisen hyökkäyksen varalta kuten karttakuvista ilmenee. Miehitysaikana Neuvostoliiton puna-armeijan päiväohjelmaa kuului erilaisia sotilastehtäviä kuten tiedustelua, miinojen raivausta, tiestön kunnostamista, siltojen rakentamista, asuinkorsujen, tallien ja varastotilojen rakentamista ja taisteluharjoituksia.
"24.9.1944 Salasanoma #152,153. 54. JV-divisioonan päiväjärjestys lokakuulle 1944, salainen
- Herätys 6:00 – 6:10
- Verryttely 6:10 – 6:30
- Aamupesu 6:30 – 7:00
- Tarkastus 7:00 – 7:20
- Aamiainen 7:20 – 8:00
- Tehtävien suoritusta ja opiskelua 8:00 – 14:00
- Lounas ja tarkastus 14:00 – 15:30
- Opiskelua ja tehtävien suoritusta 15:30 – 18:30
- Aseiden puhdistamista 18:30 – 19:00
- Poliittinen informaatio 19:00 – 19:30
- Illallinen 19:30 – 20:30
- Itseopiskelua ja omaa aikaa 20:30 – 22:30
- Iltatarkastus 22:30 – 22.45
- Hiljaisuus 23:00
10.10.1944 astui voimaan määräys 26. armeijan joukkojen säännöllisestä päiväohjelmasta:
"5.10.1944 132. armeijakunnan komentaja sekä 205. divisioonan komentaja ovat välittäneet seuraavan armeijan esikunnan komentajan kenraalimajuri Golovinshinin määräyksen:
- Armeijan komentaja antoi seuravan määräyksen: 10.10.1944 pitää aloittaa normaalisti, ja suorittaa sotilasvalmiustehtäviä omissa joukko-osastoissa. Täytyy ottaa käyttöön tiivis päiväohjelma, jossa tullaan noudattamaan puna-armeijan uutta ohjesääntöä. Joukko-osastojen sijainti pitää järjestää sillä tavoin, että jokainen joukko-osasto, pataljoona, rykmentti, pitää sijoittaa kompaktisti yhteen linjaan leirimuotoisesti. "
Korsujen ja asuinrakennusten rakentaminen Suomussalmella lokakuussa 1944.
13.10.1944 54. divisioonan esikuntapäällikkö lähetti seuraavan operatiivisen tiedotteen 132. armeijakunnan komentajalle:
13.10.1944 54. divisioonan esikuntapäällikkö lähetti seuraavan operatiivisen tiedotteen 132. armeijakunnan komentajalle:
- Osa joukko-osastoista suoritti vartiointitehtäviä. Muu miehistö suoritti asuinkorsujen rakentamista miehistöä varten. Lisäksi he rakensivat talleja sekä katoksia autoja ja koneita varten.
- 81. JV-rykmentti on rakentanut 41 talon hirsikehikkoa, joiden valmiusaste on 80%. Lisäksi on hakattu ja valmisteltu tukkeja, joita riittää 17 kehikolle.
- 337. JV-rykmentti on valmistanut 47 hirsikehikkoa, joiden valmiusaste on 50%.
Suomen III Armeijakunnan Operatiivisen osaston sotapäiväkirjaan on kirjattu talojen rakentamisesta seuraava merkintä:
"5.11.1944 klo 17:00: Suomussalmen suunnalla 54 divisioonan esikunta, noin pataljoona jalkaväkeä ja 2 patteria tykistöä, majoittuneena rakentamiinsa yli 100 hirsitaloon kirkonkylässä ja sen itä- ja eteläpuolella, kenttävartiot Haukiperän lossin pohjoispuolella sekä Alajärven - Kovajärven kannaksella." Tietolähde: [14]
"5.11.1944 klo 17:00: Suomussalmen suunnalla 54 divisioonan esikunta, noin pataljoona jalkaväkeä ja 2 patteria tykistöä, majoittuneena rakentamiinsa yli 100 hirsitaloon kirkonkylässä ja sen itä- ja eteläpuolella, kenttävartiot Haukiperän lossin pohjoispuolella sekä Alajärven - Kovajärven kannaksella." Tietolähde: [14]
Puolustusrakennelmien tuhoaminen Suomussalmella
Neuvostoliiton armeijan pioneerijoukot tutkivat ja tuhosivat suomalaisia puolustusrakennelmia tehokkasti. Tällä tuhoamistyöllä tavoiteltiin ilmeisesti sitä, että puolustusrakennelmista ei olisi tulevaisuudessa hyötyä alueen puolustukselle.
"Suomussalmella 600 m matkalla niemen kohdalla karttaruutujen 9894 ja 9694 alueella löytyi 4 kpl. bunkkerien (DOT) perustuksia sekä löydettiin yksi kevytrakenteinen korsu (DZOT). Korsussa oli raskaan konekiväärin jalusta. Lisäksi löydettiin neljä avointa konekivääritulipistettä. Alueella 9400, 9402 on kaksi – kolme riviä graniittiesteitä (panssariesteitä). 5 kpl rakennuskennoja (juoksuhautoja?). [Tietolähde: 11]
DOT (дот - долговременная огневая точка) tarkoittaa puna-armeijan terminologiassa suoraan käännettynä pitkäaikainen tulipistettä. Rakennelma valmistettiin teräsbetonista, kivistä ja teräspalkeista, ja oli tarkoitettu erilaisille aseistuksille.
DZOT (дзот - Долговременная замаскированная огневая точка) tarkoittaa suoraan käännettynä puusta ja maasta valmistettua tulipistettä, joka toimi yleensä konekiväärin tulipisteenä. Valmistusmateriaalina oli nimen mukaisesti maa ja puumateriaali (tukit, pöllit ym). DZOT suojaa vain pienikaliiberisten aseiden tulelta ja sirpaleilta.
"1. – 6. 10.1944 on räjäytetty ja hajotettu seuraavia puolustusrakennelmia:
Neuvostoliiton armeijan pioneerijoukot tutkivat ja tuhosivat suomalaisia puolustusrakennelmia tehokkasti. Tällä tuhoamistyöllä tavoiteltiin ilmeisesti sitä, että puolustusrakennelmista ei olisi tulevaisuudessa hyötyä alueen puolustukselle.
"Suomussalmella 600 m matkalla niemen kohdalla karttaruutujen 9894 ja 9694 alueella löytyi 4 kpl. bunkkerien (DOT) perustuksia sekä löydettiin yksi kevytrakenteinen korsu (DZOT). Korsussa oli raskaan konekiväärin jalusta. Lisäksi löydettiin neljä avointa konekivääritulipistettä. Alueella 9400, 9402 on kaksi – kolme riviä graniittiesteitä (panssariesteitä). 5 kpl rakennuskennoja (juoksuhautoja?). [Tietolähde: 11]
DOT (дот - долговременная огневая точка) tarkoittaa puna-armeijan terminologiassa suoraan käännettynä pitkäaikainen tulipistettä. Rakennelma valmistettiin teräsbetonista, kivistä ja teräspalkeista, ja oli tarkoitettu erilaisille aseistuksille.
DZOT (дзот - Долговременная замаскированная огневая точка) tarkoittaa suoraan käännettynä puusta ja maasta valmistettua tulipistettä, joka toimi yleensä konekiväärin tulipisteenä. Valmistusmateriaalina oli nimen mukaisesti maa ja puumateriaali (tukit, pöllit ym). DZOT suojaa vain pienikaliiberisten aseiden tulelta ja sirpaleilta.
"1. – 6. 10.1944 on räjäytetty ja hajotettu seuraavia puolustusrakennelmia:
- Alueella Niskaselkäjärven rannasta länteen neliössä 0092-3-5-4 on räjäytetty neljä DZOT-korsua (hirsirakenteisia) ja viisi ampumahautaa yhtä jalkaväkiryhmää varten (отделение – 5-10 varusmiehen kersantin johtama ryhmä), sekä erillisiä DZOT-korsujen läheisyydessä sijaitsevia konekivääritulipisteitä.
- Alueella 9416-2-3-5 tuhottu 4 kpl DZOT-korsuja.
- Käsin kirjoitettu – alueella 9420-2-6-6 tuhottu DZOT-korsuja.
- Alueella 8416-3-6 ja 8418-7 on tuhottu juoksuhauta, joka yhdistää järvien välisen alueen sekä 3-4 riviä vahvistettua piikkilankaestettä.
- Alueella 9218-3, 9418-9. 9408-3, 9608-9, 8612 on tuhottu kolme puolustuslinjaa seuraavasti: 25 kpl DZOT-korsuja, 38 kpl. suojattua konekivääritulipisteitä, yksi valvontapiste, tuhottu kymmenen asuinkorsua, tuhottu 2900 metriä juoksuhautaa sekä yhteyshautoja, tuhottu 600 m panssarinestovallia, ja myös tuhottu 100 metriä graniitista valmistettuja panssariesteitä, jotka olivat kolmessa rivissä ..."
Suomussalmen puolustusasemat lokakuussa 1944
Oheisessa kartassa näkyy ne alueet, joissa puna-armeijan joukot sotapäiväkirjojen mukaan tuhosivat suomalaisten rakentamia puolustusasemia.
Oheisessa kartassa näkyy ne alueet, joissa puna-armeijan joukot sotapäiväkirjojen mukaan tuhosivat suomalaisten rakentamia puolustusasemia.
Neuvostoliiton Karjalan Rintaman 26. Armeijan joukkojen määrä ja kalusto Suomussalmella ja Juntusrannalla 20.09.1944.
Allaolevassa tauluossa on esitetty Venäjän sota-arkistosta kootut tiedot Suomussalmen miehitysjoukoista, niiden taistelukalustosta ja kuljetuskapasiteetista 20.9.1944. Suomussalmen taajama-alueella ja ympäristössä oli miehitysaikana oli noin 7000 puna-armeijan sotilasta, ja Juntusrannan alueella n. 6000 puna-armeijan sotilasta.
Allaolevassa tauluossa on esitetty Venäjän sota-arkistosta kootut tiedot Suomussalmen miehitysjoukoista, niiden taistelukalustosta ja kuljetuskapasiteetista 20.9.1944. Suomussalmen taajama-alueella ja ympäristössä oli miehitysaikana oli noin 7000 puna-armeijan sotilasta, ja Juntusrannan alueella n. 6000 puna-armeijan sotilasta.
Miehityksen päättyminen
"26. armeijan esikunnan operatiivisen osaston varapäällikkö, everstiluutnantti Petrov antoi divisioonan esikuntapäällikölle käskyn, jossa määrättiin järjestämään tien (marssireittien) tiedustelu seuraavasti:
1. Vuonninen, rajapyykki no. 97 Lonka
2. Lonka, rajapyykki no. 97, 102, korkeus 253,6 (1630), Ylälapukki ja Nauvaara.
3. Vuonninen Ponkalahti – Vuokkiniemi – Ripeäjärvi – Kostamus – Kontokki
4. Ponkalahti – Venejärvi – Vitijärvi, korkeus 232,5 ruudussa 9838 Haikovaara.
5. Vuokkiniemi – Pahomavaara
6. Pahomavaara – Kivijärvi – Livervaara – Ehrinävaara.
7. Kontokki – Ehrinävaara – Kuivajärvi – Anttila – Suomussalmi
8. Ehrinävaara – Akonlahti – Kuivajärvi – Anttila
Tiedustelun määräaika 7.11.1944."
Suomen III Armeijakunnan Operatiivisen osaston sotapäiväkirjaan on kirjattu miehityksen päättymisestä seuraavat merkinnät:
"14.11.1944 klo 20:15: Suomussalmen suunnalla poistui 54 Divisioonan esikunta 13.11. illalla Juntusrannan suuntaan. Kirkonkylässä on vielä majurin johtama "kuljetusesikunta", joka poistuu 16.11. mennessä. Lossi kirkonkylä - Hulkonniemi välillä ollut miltei keskeytyksittä käytössä kunnes rikkoutui, joten Suomussalmen tyhjentäminen on hidastunut. - Kuusamon kirkonkylä lienee tyhjä. Omat partiot ovat etenemässä teiden suunnissa itään."
"17.11.1944 klo 19:30: Kenttävartio on asetettu Raatteen tielle 1 km. rajasta länteen."
Tietolähde: [14]
"14.11.1944 klo 20:15: Suomussalmen suunnalla poistui 54 Divisioonan esikunta 13.11. illalla Juntusrannan suuntaan. Kirkonkylässä on vielä majurin johtama "kuljetusesikunta", joka poistuu 16.11. mennessä. Lossi kirkonkylä - Hulkonniemi välillä ollut miltei keskeytyksittä käytössä kunnes rikkoutui, joten Suomussalmen tyhjentäminen on hidastunut. - Kuusamon kirkonkylä lienee tyhjä. Omat partiot ovat etenemässä teiden suunnissa itään."
"17.11.1944 klo 19:30: Kenttävartio on asetettu Raatteen tielle 1 km. rajasta länteen."
Tietolähde: [14]
Suomussalmen miehitys on päättynyt!
Karttasymboleita
Tietolähteet: Artikkelin asiasisältö on pääosin käännetty suomenkielelle Venäjän Puolustusministeriön arkiston (TsAMO) dokumenteista. Tekstissä viitenumero on merkitty hakasulkuihin [n]:
- STAVKA’n direktiivit, 1944 elokuu – syyskuu
- Neuvostoliiton Karjalan rintaman käskyt
- 26. Armeijan käskyt
- Raportti 26. Armeijan joukkojen sotilasoperaatioista 7.9. – 27.9.1944
- Sotapäiväkirja 26A, 1944 syyskuun vihollisuudet
- Sotapäiväkirja 26A, 1944 lokakuun vihollisuudet
- Sotapäiväkirja 26A, 1944-09
- Sotapäiväkirja 26A, 1944-10
- Sotapäiväkirja 26A, 1944 päiväraportit
- Sotapäiväkirja 132 Armeijakunta, 1944 syyskuu
- Sotapäiväkirja 54D, päiväraportit
- Neuvostoliiton Karjalan rintaman tilannekartat
- Neuvostoliiton 26. Armeijan tilannekartat
- Suomen III Armeijakunta / esikunta / Operatiivinen osasto / Sotapäiväkirja 4277 (27.9 – 31.12.1944)
© Copyright Tuomo Kallioniemi 2019 - 2020 / Contact -yhteydenotto