Saksalaisen SS-Nord-divisioonan perinneyhdistyksen tekemä tutkimus Kuusamon tuhosta syksyllä 1944
Kuusamon tuhopoltosta syksyllä 1944 on esitetty lehtien palstoilla ja kirjallisuudessa monenlaisia teorioita. Viime vuosikymmenien aikana Kuusamon tuhopoltosta on pääsääntöisesti syytetty Kiestingistä Kuusamon kautta Rovaniemelle vetäytyneitä SS-Nordin joukkoja, mutta viime vuosina paljastuneet uudet tiedot saksalaisista ja venäläisistä lähteistä eivät tue täysin tätä teoriaa.
Saksassa toimi vielä 2000 luvulla SS-Nord-divisioonan veteraanien järjestö ”Traditionsverband der ehemalige 6. SS-Geb. Div. Nord”. Perinneyhdistyksen jäsenet olivat havainneet, että German-Finnish Rundscau -lehden maaliskuun numerossa vuonna 2001 todettiin, että saksalaiset joukot tuhosivat vetäytyessään Kuusamon. SS-Nord-divisioonan perinneyhdistyksen jäsenet pitivät tätä väitettä vääränä ja loukkaavana. Tästä käynnistyi SS-Nord perinneyhdistyksen tekemä sisäinen tutkimus, jolla pyrittiin perusteellisesti selvittämään kuka tuhosi Kuusamon syksyllä 1944. Tutkimusraportti julkaistiin joulukuussa 2001 perinneyhdistyksen Nord-Ruf -lehdessä no. 73. Saksankielinen, ”Wer zerstörde Kuusamo” -otsikolla varustettu 11-sivuinen saksankielinen raportti on luettavissa kokonaisuudessaan allaolevan linkin takana:
|
Saksan SS-Nordin perinneyhdistyksen tekemää sisäistä tutkimusta ei voida pitää puolueettomana tutkimuksena, vaan paremminkin ”puolustuksen puheenvuorona”. Paikalla olleiden entisten SS-Nordin sotilaiden kertomuksiin ei voida täysin luottaa. On luonnollista että yli viidenkymmenen vuoden takaisia tapahtumia pyritään siloittamaan, eikä kaikkea oman maineen kannalta ikäviä asioita kerrota julkisuuteen. Tutkimuksen luotettavuutta arvioitaessa täytyy tukeutua muihin tietolähteisiin. Näistä merkittävin lienee Suomen viranomaisten syyskuussa 1944 tekemä Kuusamon tuhopolton tutkimus, jonka raportti on luettavissa täältä: Kuusamon tuhopolton viranomaisraportti.
Artikkelin otsikkona on:
|
Wer zerstörte Kuusamo?
Kuka tuhosi Kuusamon |
Omassa tutkimuksessaan SS-Nordin perinneyhdistys halusi selvittää, mitä todellisuudessa tapahtui Kuusamossa SS-Nord divisioonan joukkojen vetäytyessä Kuusamon kautta Rovaniemen suuntaan. Tutkimuksessa selvitettiin kolmea eri tutkimuslinjaa:
- 6. SS vuoristodivisioona tai jokin muu saksalaisyksikkö
- Neuvostoliiton joukot
- Suomalaiset itse (asukkaat tai kommandojoukot)
Tiivistelmä saksalaisten v. 2001 tekemästä tutkimusraportista:
Tutkimusraportissa todetaan, että edellä mainitulle tohtori Manfred Mengerin väitteelle siitä, että saksalaiset tuhosivat Kuusamon ei ole esitetty mitään konkreettisia todisteita. Tutkimusraportin mukaan SS-Nord perinneyhdistyksen tekemä tutkimus perustuu puolestaan monien SS-Nordin veteraanien kertomuksiin. Alla tiivistelmä tutkimusraportista tutkimuslinjan 1 osalta.
Tutkimusraportissa todetaan, että edellä mainitulle tohtori Manfred Mengerin väitteelle siitä, että saksalaiset tuhosivat Kuusamon ei ole esitetty mitään konkreettisia todisteita. Tutkimusraportin mukaan SS-Nord perinneyhdistyksen tekemä tutkimus perustuu puolestaan monien SS-Nordin veteraanien kertomuksiin. Alla tiivistelmä tutkimusraportista tutkimuslinjan 1 osalta.
- SS-Nord oli määrätty jälkijoukoksi suojaamaan saksalaisjoukkojen vetäytymistä Kiestingistä ja Uhtualta Kuusamon kautta pohjoiseen.
- Viimeisenä Kuusamossa paikalla olleen jälkijoukon muodosti SS-Nord-divisioonan 12. jalkaväkirykmentti, jota johti SS-luutnantti Franz Schreiber. 12. rykmentin 1. ja 2. pataljoonat olivat siirtyneet Kuusamon eteläpuolelle Lahtelan puolustusasemiin. 3. pataljoonan kolme komppaniaa siirtyivät uusiin asemiin Ylikitkan rannalle Posion itäosassa, ja 14. komppania seurasi perässä päivää myöhemmin, eli 26.9.1944.
- 14. komppanian neljä silminnäkijää oli nähnyt kirkonkylässä tulipaloja tien molemmin puolin marssiessaan kirkonkylän kautta Posion suuntaan. Tulipalot vaaransivat ja keskeyttivät ajoittain komppanian vetäytymisen, ja sotilaiden oli juostava eteenpäin selvitäkseen korventavasta kuumuudesta. Silminnäkijät eivät osanneet sanoa, kuka sytytti tulipalot ja paloiko silloin koko taajama.
- Em. tieto täsmää Kuusamon paikalliskomendanttina toimineen SS-majuri Fensken päiväraportteihin, joissa hän mainitsee, että kylän evakuoinnin jälkeen suomalaisvaltuuskunta ja saksalaiset sotilaat syyttivät toisiaan ryöstelystä ja tuhoamisesta: Saksalaissotilaita pidätettiin ja suomalaisvaltuuskunta kuljetettiin kuorma-autolla Kuusamosta Rovaniemelle.
- Tutkimuksen aikana haastateltiin useita entisiä SS-Nord-divisioonan pioneeripataljoonan sotilaita. Kaikki raportoivat selkeästi, että he räjäyttivät siltoja ja teitä ennen vetäytymistään Kuusamosta. Kukaan heistä ei ollut saanut määräystä tuhota suomalaisten yksityisomaisuutta, eikä koskaan ollut viitteitä siitä, että SS-Nordin joukot olisivat tuhonneet kylän. Kirkonkylän lopullisen tuhoamisen oletettiin olevan venäläisten tekosia. Kaikki muistivat Kuusamon kirkon kellot, jotka pelastettiin Kuusamon asukkaille venäläisten ryöstöltä.
- Tutkimusraportissa mainitaan, että kirkonkellojen lisäksi SS-joukkojen pioneereilla oli tarkoitus pelastaa kirkon alttarilla saarnastuolia vastapäätä ollut urkuharmoni. Harmoni siirrettiin kirkon lattialle, mutta jätettiin sinne johtuen kuljetusongelmista. Tutkimusraportissa ihmeteltiin, että kirkon palon raunioista ei löytynyt urkuharmonin metalliosia ja tästä pääteltiin, että venäläiset olivat vieneet harmonin vahingoittumattomasta kirkosta itärajan taakse.
- Pioneerit kertoivat myös, että omat sotilaalliset rakennukset ja varastot tuhottiin. Yksi haastatelluista pioneereista kuului kaksimiehiseen räjäytysryhmään, joka oli palaamassa Sallan tien räjäytystehtävästä. Hän poistui Kuusamosta aivan viime hetkellä, ja vahvisti 12. rykmentin 14. komppanian sotilaiden kertomukset. He olivat nähneet talojen ja saharakennuksen palavan, mutta eivät osanneet kertoa kuka oli sytyttänyt rakennuspalot. Kukaan haastatelluista, mukaan lukien pioneerit, eivät pitäneet mahdollisena, että sytyttäjät olisivat olleet heidän omasta divisioonastaan.
Lisäksi artikkelissa viitataan suomalaisen Sampo Ahton kirjoittamaan, Valitut Palat-lehdessä v. 1991 julkaistuun artikkeliin ”Tuntematon sota”, jossa hän toteaa: ”Raja-alueella oleva Kuusamon kirkonkylä oli päätetty säästää siinäkin tapauksessa, että venäläiset seuraisivat saksalaisjoukkoja. Tämä varmistuu myös syyskuun 20. pv. asiakirjoista, kun Rendulic vieraili Kuusamossa. Syynä kylän säästämiseen oli se, että tieto kylän polttamisesta olisi levinnyt laajalle ja siten vahingoittanut suuresti Saksan mainetta. Lisäksi sää oli lämmin eivätkä venäläiset tarvinneet rakennuksia suojakseen.”
Raportin loppuyhteenvedossa todetaan, että SS-Nordin pioneerit tuhosivat Kuusamossa Saksan armeijan rakennukset ja rakenteet. Saha ja joitakin taloja poltettiin, mutta ei ole varmuutta olivatko saksalaiset vai suomalaiset sytyttäneet palot. Ei ole tiedossa mitä taloja poltettiin venäläisten miehityksen aikana. Miehitysaikana suomalaiset näyttävät olleen vastuussa joistain paloista ja räjäytyksistä. Kun venäläiset vetäytyivät Kuusamosta, he polttivat loput kirkonkylän rakennukset.
Raportin päiväys 16.11.2001, puumerkki J.S.
Raportin päiväys 16.11.2001, puumerkki J.S.
Luftwaffen ilmatiedustelun ottamia valokuvia Kuusamosta 21.9.1944 - Slideshow.
Näitä ilmakuvia ei ollut SS-Nordin veteraanien tutkimuksessa käytettävissä.
Näitä ilmakuvia ei ollut SS-Nordin veteraanien tutkimuksessa käytettävissä.
SIVUSTON YLLÄPITÄJÄN KOMMENTIT:
Saksalaisen SS-Nord -divisioonan perinneyhdistystä on vaivannut jo sodan loppumisesta lähtien seikka, että saksalaisia SS-sotilaita pidetään syypäänä Kuusamon täydelliseen tuhoutumiseen syyskuussa 1944. Tällaisia mainintoja on monissa sotahistorian suomalaisissa ja englanninkielisissä kirjoituksissa, esitelmissä ja lehtiartikkeleissa. Kaikki tutkimusta varten haastatellut entiset SS-sotilaat vakuuttavat, että heillä ei ollut määräystä Kuusamon siviilirakennusten tuhoamiseen. Tämä koskee myös kirkon polttamista. Lisäksi he eivät usko, että divisioonan joukot olisivat osallistuneet muiden kuin saksalaisten sotilaskohteiden tuhoamiseen Kuusamossa. SS-Nordin perinneyhdistyksen tekemää tutkimusta täytyy lukea varauksella. Mikään sotilasyksikkö ei halua leimautua siviilitalojen polttajaksi, ellei sillä ole painavaa sotilaallista perustetta.
Verrattaessa saksalaisten veteraanien tekemää sisäistä tutkimusta Suomen viranomaisten Oulussa syksyllä 1944 tekemään Kuusamon tuhopolton tutkimukseen, löytyy molemmista yhtäläisyyksiä, mutta myös selviä eroja. Molemmista raporteista ilmenee, että 20.9.1944 Saksan vuoristoarmeijan johdon määräyksen mukaan Kuusamon siviilirakennuksia ei saanut tuhota, ja tuhoaminen piti kohdistaa vain Saksan sotilaallisiin kohteisiin. Saksalaisten tutkimuksessa jätetään mainitsematta, että ennen päivämäärää 20.9.1944 SS-Nordin joukot asettelivat sytykkeitä kuusamolaisiin taloihin - tarkoitus oli tuossa vaiheessa polttaa kirkonkylän talot maan tasalle. Molemmissa tutkimuksissa mainitaan, että Kuusamossa paloi siviilitaloja saksalaisten vetäytymisen aikoihin. Suomalaisvaltuuskunta syytti paloista saksalaisia, ja saksalaiset syyttivät suomalaisia. Suomalaisvaltuuskunnan henkilöt kuljetettiin Rovaniemelle, ja saksalaisia SS-sotilaita pidätettiin.
Oma käsitykseni on, että kirkonkylässä asemissa olleen SS-Nord-divisioonan jälkijoukoissa oli kurittomuutta, ja SS-sotilaat ryöstelivät ja polttivat taloja Kuusamon kirkonkylässä kostoksi suomalaisten ”petturuudelle”. Saksan armeijan paikalliskomendantti SS-majuri Fenske ja SS-Nord divisioonan johto eivät puuttuneet riittävät ankarasti tuhoamis- ja ryöstelykiellon rikkomiseen. Kirkon tuhoamiseen saksalaisjoukot eivät käytettävissä olevien tietojen mukaan kuitenkaan syyllistyneet, kuten ainoa suomalainen silminnäkijä ”Meskus Reete” oli lopulta tunnustanut kuusamolaiselle ylikonstaapeli Väinö Ojalehdolle: ”Kirkko oli vielä siellä, kun venäläiset tulivat”. Tauno Pätsin nauhoittama Ojalehdon lausunto löytyy äänitearkistostani.
Suomalaisten osuus Kuusamon paloihin on edelleen vahvistamatta. Ihmetystä herättää varsinkin se seikka, että vaikka suomalaisupseerit kävivät lokakuussa 1944 neuvotteluja Kuusamossa puna-armeijan 205. divisioonan johdon kanssa, ei noista neuvotteluista ole julkisesti saatavilla mitään pöytäkirjoja. Lisäksi on selvityksen alla mitä tapahtui puna-armeijan Kuusamoon rakentamalle 380:lle hirsimökille. Tutkimustyö jatkuu vielä tällä rintamalla, joten otan aiheeseen liittyvää lisätietoa mielellään vastaan.
Saksalaisen SS-Nord -divisioonan perinneyhdistystä on vaivannut jo sodan loppumisesta lähtien seikka, että saksalaisia SS-sotilaita pidetään syypäänä Kuusamon täydelliseen tuhoutumiseen syyskuussa 1944. Tällaisia mainintoja on monissa sotahistorian suomalaisissa ja englanninkielisissä kirjoituksissa, esitelmissä ja lehtiartikkeleissa. Kaikki tutkimusta varten haastatellut entiset SS-sotilaat vakuuttavat, että heillä ei ollut määräystä Kuusamon siviilirakennusten tuhoamiseen. Tämä koskee myös kirkon polttamista. Lisäksi he eivät usko, että divisioonan joukot olisivat osallistuneet muiden kuin saksalaisten sotilaskohteiden tuhoamiseen Kuusamossa. SS-Nordin perinneyhdistyksen tekemää tutkimusta täytyy lukea varauksella. Mikään sotilasyksikkö ei halua leimautua siviilitalojen polttajaksi, ellei sillä ole painavaa sotilaallista perustetta.
Verrattaessa saksalaisten veteraanien tekemää sisäistä tutkimusta Suomen viranomaisten Oulussa syksyllä 1944 tekemään Kuusamon tuhopolton tutkimukseen, löytyy molemmista yhtäläisyyksiä, mutta myös selviä eroja. Molemmista raporteista ilmenee, että 20.9.1944 Saksan vuoristoarmeijan johdon määräyksen mukaan Kuusamon siviilirakennuksia ei saanut tuhota, ja tuhoaminen piti kohdistaa vain Saksan sotilaallisiin kohteisiin. Saksalaisten tutkimuksessa jätetään mainitsematta, että ennen päivämäärää 20.9.1944 SS-Nordin joukot asettelivat sytykkeitä kuusamolaisiin taloihin - tarkoitus oli tuossa vaiheessa polttaa kirkonkylän talot maan tasalle. Molemmissa tutkimuksissa mainitaan, että Kuusamossa paloi siviilitaloja saksalaisten vetäytymisen aikoihin. Suomalaisvaltuuskunta syytti paloista saksalaisia, ja saksalaiset syyttivät suomalaisia. Suomalaisvaltuuskunnan henkilöt kuljetettiin Rovaniemelle, ja saksalaisia SS-sotilaita pidätettiin.
Oma käsitykseni on, että kirkonkylässä asemissa olleen SS-Nord-divisioonan jälkijoukoissa oli kurittomuutta, ja SS-sotilaat ryöstelivät ja polttivat taloja Kuusamon kirkonkylässä kostoksi suomalaisten ”petturuudelle”. Saksan armeijan paikalliskomendantti SS-majuri Fenske ja SS-Nord divisioonan johto eivät puuttuneet riittävät ankarasti tuhoamis- ja ryöstelykiellon rikkomiseen. Kirkon tuhoamiseen saksalaisjoukot eivät käytettävissä olevien tietojen mukaan kuitenkaan syyllistyneet, kuten ainoa suomalainen silminnäkijä ”Meskus Reete” oli lopulta tunnustanut kuusamolaiselle ylikonstaapeli Väinö Ojalehdolle: ”Kirkko oli vielä siellä, kun venäläiset tulivat”. Tauno Pätsin nauhoittama Ojalehdon lausunto löytyy äänitearkistostani.
Suomalaisten osuus Kuusamon paloihin on edelleen vahvistamatta. Ihmetystä herättää varsinkin se seikka, että vaikka suomalaisupseerit kävivät lokakuussa 1944 neuvotteluja Kuusamossa puna-armeijan 205. divisioonan johdon kanssa, ei noista neuvotteluista ole julkisesti saatavilla mitään pöytäkirjoja. Lisäksi on selvityksen alla mitä tapahtui puna-armeijan Kuusamoon rakentamalle 380:lle hirsimökille. Tutkimustyö jatkuu vielä tällä rintamalla, joten otan aiheeseen liittyvää lisätietoa mielellään vastaan.
Tietolähteet: Nord-Ruf lehti no. 73. Dezember 2001; Kuusamon tuhopolton viranomaistutkimus 29.9.1944; Kalevan artikkeli 26.9.1944; ylikonstaapeli Väinö Ojalehdon haastatteluäänite.
Lisätietoa Kuusamon tuhosta löytyy täältä.
Lisää tietoa Kuusamon kirkon kohtalosta löytyy täältä.
Lisätietoa Kuusamon tuhosta löytyy täältä.
Lisää tietoa Kuusamon kirkon kohtalosta löytyy täältä.
© Copyright Tuomo Kallioniemi 2020 / Contact -yhteydenotto